Suomen ja Yhdysvaltojen välit ovat perinteisesti olleet läheiset, mutta Nato-jäsenyys on lähentänyt niitä entisestään, sanoo vasemmistoliiton presidenttiehdokas, kansanedustaja Li Andersson.
– USA:n toimia ei ole tarvinnut jännittää ja kauhistella nykyisen presidentin valtakaudella samalla tapaa kuin Donald Trumpin aikana. Mikään ei tosiaan silti takaa sitä, etteikö esimerkiksi Trump tai vastaava hahmo palaisi vallan kahvaan pian koittavien presidentinvaalien myötä Yhdysvalloissa, Andersson sanoo KU:lle.
Yhdysvaltojen seuraavat presidentinvaalit järjestetään 5. marraskuuta 2024.
Jakautunut USA
Li Andersson katsoo, että suurin haaste Suomen seuraavalle presidentille onkin Yhdysvaltojen-suhteiden pitäminen tällaisenaan.
– Se ei tule olemaan helppoa, kun ottaa huomioon ne paineet, joita USA:n seuraavalla presidentillä tulee olemaan myös sisäpoliittisesti, Andersson huomauttaa.
Iso ja vaikutusvaltainen osa Trumpin republikaanipuolueesta vastustaa kaikkia kompromisseja. Kongressin edustajainhuoneen entinen puheenjohtaja, republikaanien Kevin McCarthy sai marraskuun alussa lähtöpassit tehtävästään, koska hänen oma puolueensa katsoi McCarthyn antaneen liikaa periksi demokraateille ja presidentti Bidenille.
– Nämä Yhdysvaltojen sisäiset ristiriidat eivät ole katoamassa minnekään. Vaikka USA:n presidenttinä jatkaisikin Joe Biden, ne jännitteet tulevat heijastumaan myös Suomen ja USA:n suhteisiin, Li Andersson sanoo.
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas sanoo, että Suomen Nato-jäsenyyden pitää olla puolustuksellinen, vaikka Suomen ja USA:n välit pysyisivätkin hyvinä.
– Suomeen ei tule perustaa muiden maiden sotilastukikohtia, tuoda pysyviä joukkoja, saati ydinaseita. Suomen ei tule osallistua kansainvälistä oikeutta loukkaaviin sotilaallisiin interventioihin, Andersson linjaa.
”Yhdysvaltojen sisäiset ristiriidat eivät ole katoamassa minnekään.”
– Meidän ei pidä Nato-jäsenyyden myötäkään tuudittautua sen varaan, että Yhdysvallat tulee ja pelastaa meidät mahdollisen kriisin kohdatessa. Suomen Nato-jäsenyys ei saa myöskään tarkoittaa sitä, että puolustautuessamme agressiivisen, väkivaltaisen ja laajentumishaluisen naapurimme uhalta, hyväksyisimme Yhdysvaltojen usein myös agressiivisen, väkivaltaisen ja USA:n omaa etupiiriä laajentavan voimapolitiikan, Andersson sanoo.
Ihmisoikeuksien puolesta myös Natossa
Andersson edellyttää, että Suomen on Nato-maana valvottava Naton sitoutumista kaikessa toiminnassaan YK:n peruskirjaan. Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomi Naton jäsenenä jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimii aktiivisena rauhanvälittäjänä ja aseidenriisunnan edistäjänä maailmalla.
– Yhdysvallat eivät ole Suomelle keskeisin Nato-kumppani, vaan tärkeimpiä liittolaisiamme ovat ennen kaikkea muut Pohjoismaat, Li Andersson sanoo ja peräänkuuluttaa tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä.
– Suomen tulee jatkossakin reagoida asianmukaisen kriittisesti silloin, kun jokin valtio toimii kansainvälisen oikeuden vastaisesti, vaikka kyseessä olisi Naton jäsenmaa, Andersson toteaa.
lehti 