Kaksi kansainväistä rahoituslaitosta Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), järjestivät vuosikokouksensa Marrakeshissa Marokossa 8.-15. lokakuuta 2023. Oxfam Internationalin väliaikaisen johtajan Amitabh Beharin mielestä rahoitusjättien viesti köyhille maille on vanha ja huonoksi koettu.
”Leikatkaa kulujanne, irtisanokaa julkisen puolen työntekijät ja maksakaa velkanne – siitäkin huolimatta, että seurauksena ovat valtavat inhimilliset kustannukset”.
Puoli miljardia velanmaksuun joka päivä
Oxfamin 9. lokakuuta julkaiseman raportin mukaan yli puolet maailman köyhimmistä maista joutuu seuraavan viiden vuoden aikana leikkaamaan julkisia menojaan yhteensä 216 miljardilla eurolla. Leikkausten kohdemaissa elää yhteensä 2,4 miljardia ihmistä.
Alhaisen ja alemman keskitulotason maat joutuvat maksamaan korkoja ja lyhentämään velkoja lähes puolella miljardilla eurolla joka päivä vuoteen 2029 saakka.
– Maailmanpankki sanoo, että meneillään on todennäköisesti suurin globaalin eriarvoisuuden ja köyhyyden kasvu sitten toisen maailmansodan, mutta selvää tavoitetta epätasa-arvon vähentämiseen sillä ei ole, Behar toteaa.
IMF puolestaan väittää lieventävänsä vyönkiristykseen perustuvan lainaohjelmansa pahimpia seurauksia ”sosiaalikulujen alarajalla”, joka asettaa minimitason julkisille menoille. Oxfamin analyysi 27 alhaisen ja alemman keskitulotason maan vuoden 2020 jälkeisistä lainaohjelmista osoittaa, että alaraja kätkee taakseen vieläkin tiukempaa politiikkaa. Jokaista IMF:n rohkaisemana julkisiin menoihin sijoittamaansa dollaria kohden valtio on joutunut leikkaamaan kuusinkertaisen määrän dollareita rahaston vaatimuksesta.
– IMF pakottaa köyhät maat nälkäkuurille, ja se johtaa eriarvoisuuden ja kärsimyksen lisääntymiseen, Behar sanoo.
Rikkaille lisälainoja, köyhille komento säästää
Oakland-instituutin johtaja Anurahda Mitall sanoo Oxfamin raportin osoittavan, että köyhien maiden on asetettava etusijalle varakkaimpien veronkorotukset. Siten varmistetaan terveen talouden rahoitus, peruspalvelut väestölle ja ilmastonmuutoksen vastaiset toimet.
– Sen sijaan Maailmanpankki ja IMF orkestroivat jälleen kilpailua kohti pohjaa, mikä suosii rikkauksien kasautumista ja rankaisee köyhiä ja haavoittuvia ja tekee talouksista aiempaa vähemmän kestäviä.
Mitallin mukaan velkojen ja ilmastokriisin vuoksi ainoa järkevä liike on koordinoida globaalia toimintaa varallisuuden ja rahavirtojen verottamiseksi.
Oxfamin ennakkoarvion mukaan rahoitusjättiläisten vuosikokouksessa olisi kaksi tärkeää asiaa: velkakriisi ja resurssien hankkiminen kestävää kehitystä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja köyhyyden poistamista varten.
Amitabh Behar sanoo, että rikkaat maat kuitenkin käsittelevät vuosikokouksessa mieluummin pankin taseita ja omia lisälainojaan kuin maksamattomien velkojen peruuttamista.
– Toisessa huoneessa köyhiä maita käsketään leikkaamaan julkisia menojaan ja köyhyyden vastaisia ohjelmiaan, joilla pyritään köyhyyden vähentämisen ohella tyttöjen ja naisten oikeuksien lisäämiseen. Vastaus velkakriisiin on säästäminen ja vastaus rahoituksen puuttumiseen lisälainat. Todella hyödylliset asiat, kuten vaurauden oikeudenmukainen verotus, jäävät pöydälle.
Behar sanoo säästöpolitiikan olevan ideologinen sepite, josta on koitunut mittaamattomasti vahinkoa.
– Kuka auttaa lapset maailmaan ja pelastaa ihmishenkiä, kun hoitajat ja lääkärit menettävät työnsä julkisissa sairaaloissa? IMF:n ja Maailmanpankin täytyy antaa hallituksille mahdollisuus toteuttaa talouspolitiikkaa, jossa tulonjakoa tasataan ja julkiseen talouteen panostetaan rikkaiden ja muiden välisen kuilun kaventamiseksi.
uutiskirje 
