Afrikkalaista ruokavaliota hallitsevat riisi, maissi ja hirssi sekä kasvavassa määrin myös liha, joiden varjoon juurekset ovat jääneet. Vuoteen 2050 mennessä juuresten kuitenkin arvioidaan muodostuvan keskeisiksi Afrikan ruokaturvan ja talouskasvun ylläpitäjiksi.
Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana jamssin, bataatin, kassavan ja muiden juuresten markkina-arvon Afrikassa ennakoidaan nousevan 140 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Riisin, hirssin ja maissin ennustetaan samassa ajassa jäävän 41 miljardiin, lihan 70 miljardiin ja banaanien ja keittobanaanien 50 miljardiin dollariin.
Sitkeät, paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneet ja kustannustehokkaat juurekset ovat jo mantereen perusruokaa, joka vastaa yli 40 prosentista ruuantuotannosta. Sen merkitys vain kasvaa, kun maanviljelijät kohtaavat yhä haastavampia viljelyolosuhteita ja äärisäitä.
Juurekset sietävät lämpöä ja kuivuutta paremmin kuin viljat, kasvikset ja vihannekset. Varsinkin kassava eli maniokki on harvinainen esimerkki ruokakasvista, joka itse asiassa saattaa jopa hyötyä lämpötilan noususta.
Ilmaston vaihtelevuudesta kautta Afrikan seuraa myös vaihtelevuutta juuresten menestyksessä eri maissa. Tulevaisuudessa ilmasto saattaa vaikuttaa epäsuotuisasti esimerkiksi perunanviljelyyn Malawissa, Tansaniassa ja Ugandassa, mutta edistää sitä Burundissa ja Ruandassa.
lehti 