Balilaiset koirat ovat vuosisatojen ja tuhansien aikana nivoutuneet erottamattomaksi osaksi Balin hindulaisyhteisöjä. Ikivanhojen kansantarinoiden sidos yhdistää ainutlaatuisella tavalla balilaiset koirat ja ihmiset, mutta rabieksen eli vesikauhun saapuminen saarelle uhkaa Balin kotoperäistä koirakantaa.
Balilainen hindupappi Ida Bawati Sari Budangga selittää ihmisten ja koirien yhteenkuuluvuutta balilaisella tri hita karana -elämänfilosofialla, jonka mukaan ihmisen hyvinvointi perustuu sopusointuun jumalan, muiden ihmisten ja luonnon kanssa.
– Ei ole kyse pelkästä lemmikin omistamisesta, vaan syvästä yhteydestä kaikkiin elollisiin olentoihin. Koirat ovat osa balilaisen elämän kudosta, ne jakavat kanssamme kaiken ruokahetkistä temppelirituaaleihin. Ne heijastavat kunnioitustamme luontoa ja sen luojaa kohtaan, Budangga sanoo.
Myyttinen pohjatarina
Balilaisen koirien kunnioituksen pohjana on hindueepos Mahabharatan kertomus kuningas Yudhisthirasta ja hänen uskollisesta koirastaan. Kun kuninkaan koira ei pääse isäntänsä mukana sisään taivaan portista, Yudhisthira kieltäytyy itsekin taivaaseen menosta. Tämä horjumattoman uskollisuuden osoitus saa koiran paljastamaan, että eläin itse asiassa onkin oikeudenmukaisuuden jumala Dharma koiran valepuvussa.
Tämä kaikkiin olentoihin ulottuvan yhteydentunteen ja myötätunnon tärkeyttä korostava tarina innoittaa yhä balilaisia huolehtimaan koirista ja arvostamaan niiden läsnäoloa yhteisöissään.
Kalifornian yliopiston vuonna 2005 julkaistu tutkimus balilaisten koirien geneettisestä perimästä paljasti, että Balin koirapopulaatiot olivat olleet eristyneitä muiden maailmankolkkien koirista noin 12 000 vuotta.
Balin koirien lähimmät sukulaiset ovat australialainen villikoira dingo ja kiinan pystykorva, muinaisia koirarotuja nekin.
Tauti ja teurastus
Vuonna 2008 saaren ainutlaatuinen alkuperäinen koirarotu sai brutaalin iskun, kun rabies ilmaantui saarelle. Se oli Balilla tuntematon tauti, kunnes naapurisaarelta tartunnan saanut koira pääsi lepsun eläinvalvonnan ohi. Vuoteen 2004 asti koirien tuominen saarelle oli kiellettyä. Hollantilaisten isäntien siirtomaa-ajalta periytyneellä lailla pyrittiin nimenomaan torjumaan rabiesta.
Viranomaiset eivät keksineet muuta keinoa taistella tautia vastaan kuin teurastaa valtavat määrät kulkukoiria.
Koirageenitutkimuksen aikoihin Balilla oli 600 000–800 000 kotoperäistä balilaista koiraa, mutta epidemian aiheuttaman teurastuksen seurauksena kanta on romahtanut vaivaiseen 20 000:een.
Balin alkuperäistä koirarotua uhkaa myös sekoittuminen saarelle myöhemmin saapuneiden rotujen kanssa. Kultaisen noutajan kaltaisia länsimaisia rotuja pidetään vaurauden merkkinä.
Balinkoiran sukupuuttoon kuolemista pyritään estämään muun muassa Balin eläinsuojeluyhdistyksen sterilisaatiokampanjalla. Yhdistyksen aktivistit sterilisoivat etäisten kylien sekarotuisia koiria, jotta ne eivät lisääntyisi puhdasrotuisten kanssa.
lehti 