Kenialainen Deborah Adhiambo, 43, on parin vuoden ajan kärsinyt astmasta, jota hän kuvaa sekä terveydelliseksi että taloudelliseksi taakaksi. Hän elää aviomiehensä ja kolmen lapsensa kanssa Dandorassa, runsaan kymmenen kilometrin päässä Nairobista. Dandorassa on Kenian suurin avokaatopaikka, jonne kipataan yli 2 000 tonnia jätettä päivittäin.
Viiden vuoden ajan Adhiambo pyöritti kaatopaikan lähellä vaatimatonta ravintolaa, jonka asiakkaat olivat pääasiassa kaatopaikalla työskenteleviä jätteiden keräilijöitä.
– Kaatopaikan lähellä työskentely altisti minut sieltä purkautuvalle raskaalle savulle. Vähitellen aloin saada rintakipuja, joita lievittääkseni minun piti alkaa ottaa särkylääkkeitä. Myöhemmin minulla diagnosoitiin astma, Adhiambo kertoo.
Lääkärien mukaan pitkään kestänyt altistus myrkyllisille huuruille johti astman puhkeamiseen. Adhiambon täytyi sulkea ravintolansa, sillä hän ei enää kyennyt liikkumaan ulkona varhain aamulla eikä myöhään illalla, eikä kylminä päivinä ollenkaan.
– Liikeyritykseni sulkeminen on rampauttanut minut taloudellisesti, sillä se oli ainoa tulonlähteeni. Lääkkeiden hankkiminen ja perheen ruokkiminen on muuttunut vaikeaksi, sillä nyt meidän täytyy turvautua kaatopaikalla työskentelevään aviomieheeni, Adhiambo selittää.
Kaupungin kasvun hinta
Yli 70 prosenttia Nairobin 5,3 miljoonasta asukkaasta elää Dandoran kaltaisilla epävirallisilla asuma-alueilla, joilla on kaupungin huonoin ilmanlaatu. Kulkuneuvot, jätteiden poltto ja teollisuuden päästöt ovat Nairobin ilmansaasteiden päälähteitä: moottoriajoneuvot tuottavat arviolta 40 prosenttia hiukkasista, laittomat kaatopaikat ja jätteenpoltto avotulella 25 prosenttia.
Kun Nairobin väestö ja taloudellinen toimeliaisuus kasvavat, myös fossiilisista polttoaineista saatavan energian kysyntä kasvaa. Nairobin nopealla laajentumisella on hintansa, joka näkyy ympäristön heikkenemisenä. Kaupungin ilmansaasteet ovat 2 kertaa korkeammalla tasolla kuin maailman terveysjärjestö suosittaa. Koko Keniassa kehnoon ilmanlaatuun kuolee 19 000 ihmistä vuodessa.
Apua naapurista
Tehostaakseen kamppailuaan ilmansaasteita vastaan Nairobi on alkanut hyödyntää teknologiaa. Kaupungin hallinto on hankkinut halpoja ilmanlaatusensoreita ja mittareita, jotka keräävät tietoa ilmansaastetrendeistä kaupungin eri osissa. Tietoa analysoidaan ja sen pohjalta laaditaan toimintasuunnitelmia ja lakialoitteita, jotka edistävät kaupungin etenemistä kohti kunnianhimoista nollapäästötavoitettaan vuoteen 2030 mennessä.
Nairobi on saanut tärkeimmän apunsa naapurimaa Ugandasta. Ugandan Makerere yliopiston nuoret insinööri- ja tietojenkäsittelyoppilaat ovat kehittäneet hinnaltaan edullisen ilmanlaatusensorin, kauppanimeltään AirQo, joita on otettu käyttöön kahdeksassa Afrikan maassa: Kenian lisäksi Burundissa, Ghanassa, Kamerunissa, Mosambikissa, Nigeriassa, Senegalissa ja Ugandassa.
Ilmanlaadun monitorointijärjestelmän pääkehittäjä, tietojenkäsittelyn apulaisprofessori Engineer Bainomugisha sanoo, että Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta on tähän asti puuttunut käyttökelpoista ilmanlaatudataa, joka auttaisi kehittämään tehokkaita toimintatapoja ilmansaasteita vastaan.
Tiedosta toimintaan
AirQo -monitorit keräävät tietoa ilmansaastemääristä, saastetyypeistä ja ilmanlaadusta. Nämä tiedot välitetään pilvipohjaiseen tietoverkkoon, joka määrittelee eri alueiden saastetasot. Monitoreita on sijoitettu strategisiin kohteisiin liikekeskustassa, teollisuusalueille, toreille, pääteille ja joillekin asuma-alueille. Lisäksi osa monitoreista liikkuu moottoripyörän selässä alueelta toiselle.
– Monitorit toimivat 2G-verkossa ja ne on optimoitu alueille, joissa on epävakaa internet ja sähkönsaanti, tietoverkkoinsinööri Gideon Lubisia sanoo.
AirQo on kehittänyt myös mobiilisovelluksen, jolla ihmiset voivat saada ilmanlaatupäivityksiä puhelimeensa.
Monitorien tuoman tiedon avulla Nairobi on jo pystynyt kehittämään toimintasuunnitelman ilmanlaadun parantamiseksi sekä panemaan toimeen säännöksiä hankkeen tueksi.
Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että huono ilmanlaatu johtaa vuodessa lähes seitsemään miljoonaan ennenaikaiseen kuolemaan koko maailmassa. Afrikassa arviolta 400 000 ihmistä vuodessa kuolee ennenaikaisesti ulkoilman saasteiden vuoksi, kun taas sisäilman saasteiden arvioidaan vievän hautaan ennen aikojaan yli miljoona ihmistä vuodessa.
uutiskirje 
