Vasemmistoliiton kuopiolainen kansanedustaja Laura Meriluoto on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Kelan tulkkauspalveluja koskevasta linjauksesta.
Kela on yllättäen ilmoittanut, että se rajaa ääni- ja kuvatallenteiden tulkkauksen järjestämänsä vammaisten tulkkauspalvelun ulkopuolelle. Linjaus on jo aiheuttanut kohtuuttomia tilanteita palveluiden käyttäjille.
Kansanedustaja Meriluoto kysyy, miten hallitus aikoo varmistaa, että vammaisten oikeus yksilöllisten tarpeiden mukaiseen tulkkaukseen turvataan.
– Kelan linjaus sotii pahasti oikeustajuani vastaan, Meriluoto kommentoi tiedotteessaan.
– Viranomaisen tulisi kaikin keinoin edistää vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä noudattaa hyvää hallintotapaa. Nyt tässä mennään pahasti metsään, Meriluoto sanoo.
Vastoin lain henkeä
Laura Meriluodon mukaan asiakas- ja vammaisjärjestöt ovat saaneet useita yhteydenottoja, joissa ihmetellään, miksi Kela kieltäytyy järjestämästä aiemmin normaalisti toiminutta tulkkausta. Kela on järjestöjen mukaan kieltäytynyt uuden linjauksen mukaisesti järjestämästä tulkkausta asiakkaan tarpeisiin jo ennen tiedottamista käytäntöjen muuttumisesta.
– Ääni- ja kuvatallenteiden tulkkauksen rajaaminen palvelun ulkopuolelle on vastoin tulkkauspalvelulain henkeä ja lainsäätäjän tarkoitusta. Sille ei löydy perustetta laista, lain esitöistä tai oikeuskäytännöstä, Meriluoto toteaa.
Viranomaista sitovat tulkkauspalvelulain lisäksi perustuslain säännökset yhdenvertaisuudesta, riittävistä sosiaali- ja terveyspalveluista ja vammaisten kielellisistä oikeuksista. Viranomaisella on velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Vammaisten yhdenvertaista pääsyä tiedonsaantiin koskevat myös YK:n vammaissopimuksen velvoitteet sekä yhdenvertaisuuslain velvoitteet yksilön tarpeisiin vastaavien kohtuullisten mukautusten tekemisestä, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa käyttää palveluita. Kelaa sitovat myös hallintolakiin kirjatut hyvän hallinnon periaatteet.
Tulkkauspalveluita käyttävät kuurot, kuurosokeat, huonokuuloiset ja puhevammaiset. Erityisesti kuurosokeiden ja puhevammaisten tiedonsaanti on riippuvaista siitä, että he saavat tulkkausta. Esimerkiksi podcastit ja opetusvideot ovat tärkeä osa nykypäiväistä tiedonsaantia ja opiskelua.
– Kuuro lapsi on voinut käyttää tulkkauspalvelua katsoakseen suomenkielisiä lastenohjelmia. Tulkkia on voinut käyttää myös elokuvateatterissa, opiskeluun verkkokursseilla tai työnantajan järjestämien webinaaritallenteiden tai video-ohjeiden käyttöön. Kaikki tämä ollaan nyt kieltämässä, Meriluoto kummeksuu.
”Byrokraattinen tulkinta ei huomioi viranomaisen velvollisuutta edistää perus- ja ihmisoikeuksia.”
– Kelan absurdi linjaus vaarantaa myös käynnissä olevan kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin uskottavuuden. Byrokraattinen tulkinta ei huomioi viranomaisen velvollisuutta edistää perus- ja ihmisoikeuksia. Perus- ja ihmisoikeusmyönteisen ja ajassa elävän laintulkinnan valossa on selvää, että ääni- ja kuvatallenteiden tulkkauksen pitäisi kuulua lain soveltamisalaan, Meriluoto sanoo.
uutiskirje 