Nepalissa maaliskuussa tehdyn hallitusvaihdoksen jälkeen maan johdossa on nyt kolme eri kommunistipuoluetta: Nepalin kommunistipuolue (maolaiset), Nepalin kommunistipuolue (yhdistyneet marxilais-leniniläiset) ja Nepalin kommunistipuolue (yhdistyneet sosialistit).
Marxilais-leniniläiset ovat suurin ryhmä hallituksessa ja toiseksi suurin puolue Nepalin parlamentissa. Toiseksi eniten ministerinpaikkoja on maolaisilla.
Pääministerinä on maolaispuolueen puheenjohtaja, entinen kapinallisjohtaja Pushpa Kamal Dahal, lempinimeltään Prachanda, joka tarkoittaa nepalin kielellä kiivasta.
Kolmen kommunistipuolueen lisäksi uudessa hallituksessa on mukana Kansan sosialistinen puolue sekä populistinen oikeistopuolue Kansallinen itsenäinen puolue, tai lyhyemmin Itsenäiset.
Parlamentin suurin puolue Nepalin kongressipuolue oli vuoden verran hallituksessa yhdessä maolaisten kanssa, mutta joutui maaliskuun hallitusvaihdoksessa oppositioon, kun kommunistipuolueet palasivat taas yhteen.
Marxilais-leniniläiset ja maolaiset olivat edellisen kerran samassa hallituksessa vuoden 2022 parlamenttivaalien jälkeen, mutta yhteinen hallitustaival jäi silloin vain kahden kuukauden mittaiseksi.
Tässä vaiheessa voi olla syytä todeta, että Nepalissa on varsin toimiva monipuoluejärjestelmä ja vaalit ovat yleensä vapaat ja reilut. Parlamentaarisella demokratialla on kuitenkin lyhyt historia.
Ensimmäiset kunnolliset parlamenttivaalit pidettiin vuonna 2008, kaksi vuotta sen jälkeen kun kuningasvalta sai väistyä kiitos Nepalin demokratialiikkeen eri puolilla maata järjestämien laajojen mielenosoitusten.
Maolaiset kommunistit voittivat selvästi vuoden 2008 vaalit. Maolaississit olivat käyneet sisällissotaa kuningasvaltaa vastaan vuosina 1996–2006.
Myöhemmissä vaaleissa marxilais-leniniläiset ja kongressipuolue ovat saaneet vuoron perään eniten ääniä. Nämä kaksi puoluetta olivat keskeisesti mukana demokratialiikkeessä, joka onnistui syrjäyttämään kuningas Gyanendran.
Kaikki nyt hallituksessa mukana olevat kommunistipuolueet ovat sitoutuneet parlamentaariseen demokratiaan, eikä mikään niistä ole peräänkuuluttanut siirtymistä Neuvostoliiton tai Kiinan entisaikojen kaltaiseen suunnitelmatalouteen.
Uutistoimisto Reuters kuvaili Nepalin marxilais-leniniläistä kommunistipuoluetta vastikään liberaaliksi puolueeksi.
Uusi hallitusohjelma puhuu infrastruktuurin kehittämisestä, korruption kitkemisestä ja hyvän hallinnon edistämisestä. Peruspalveluja luvataan parantaa ja työllisyyttä pyritään kohentamaan, jotta nuoret eivät enää joutuisi lähtemään töiden perässä ulkomaille.
Hallituspuolueet haluavat tukea kotimaista tuotantoa, maataloutta, digitalisaatiota, vihreää siirtymää ja turismia. Tähän kaikkeen tarvitaan investointeja niin kotimaasta kuin ulkomailta.
Paikallinen media ei näytä asettavan kovinkaan suuria odotuksia uudelle hallitukselle.
”Monien ensimmäinen reaktio oli äänekäs haukotus”, kirjoitti viikkolehti Nepali Times.
Lehden mukaan maolaisten, marxilais-leniniläisten ja oikeistolaisen itsenäispuolueen uusi hallitus oli vain esimerkki tuolileikistä, jossa samat henkilöt ovat taas vallassa ja jakavat keskenään kaikkein tärkeimmät ministerinpaikat, joissa on eniten rahaa jaossa erinäisiin hankkeisiin.
Lehti muistutti pääkirjoituksessaan, että Prachandan uusi kommunistihallitus on jo kahdeksas hallitus Nepalissa seitsemän viime vuoden aikana.
Puheet korruption kitkemisestä ja kotimaisen työllisyyden parantamisesta voivat kuulostaa ontolta, kun tarkastelee uuden hallituksen ministerinimityksiä.
Maolaispuoluetta edustava uusi valtiovarainministeri on epäiltynä salakuljetusskandaalissa, jossa Nepaliin tuotiin suuria määriä kultaa maksamatta tuontiveroa. Moottoripyörien jarrukenkiin piilotettu kulta takavarikoitiin, mutta myöhemmin kulta katosi viranomaisten varastosta kesken tutkinnan.
Työministerinä on puolestaan populistisen itsenäispuolueen edustaja, joka vielä äskettäin toimi ulkomaille lähtevien työntekijöiden värväystoimiston sekä paikallisen rahansiirtofirman johtajana.
Viime vuonna yli 700 000 nepalilaista lähti työn perässä ulkomaille, pääasiassa Persianlahden maihin, Malesiaan ja Intiaan. Kaikkiaan nepalilaisia siirtotyöläisiä on lähes viisi miljoonaa, 16 prosenttia maan väestöstä.
Nepalin talous kasvoi viime vuonna lähes neljällä prosentilla. Huomattava osa kasvusta tuli ulkomailla työskentelevien nepalilaisten rahansiirroista kotimaahan. Värväystoimistot ja rahansiirtofirmat saivat osansa tuloista.
Tyytymättömyys maan johtavien puolueiden alati vaihtuviin hallituksiin on viime aikoina kanavoitunut erikoisella tavalla, kun tuhannet ihmiset ovat lähteneet maan pääkaupungin Kathmandun kaduille vaatimaan kuningasvallan palauttamista ja Nepalin julistamista hindulaiseksi valtioksi.
Jos maan sisällä Nepalin uuteen kommunistipuolueiden hallitukseen suhtaudutaan vähintään skeptisesti, niin pohjoisessa naapurimaassa Kiinassa kehitykseen ollaan varmasti tyytyväisiä.
Kymmenet pienemmät ja suuremmat kiinalaiset delegaatiot ovat vierailleet Nepalissa viime kuukausina solmimassa suhteita ja sopimassa yhteistyöhankkeista paikallisten viranomaisten, järjestöjen ja korkeakoulujen kanssa. Jo pidemmän aikaa kaavailtu rautatiehanke Himalajan vuoriston halki Kiinasta Nepaliin ei ole toistaiseksi edennyt alkuselvityksiä pidemmälle.
uutiskirje 