Vesi virtaa São Francisco -joesta johdetun kanavan kautta lohkoille, missä kastelujärjestelmät kuljettavat sen hedelmäpuiden juurille. Puissa riippuu pääasiassa mangoja sekä pienessä määrin sitruunaa, kirsikoita ja banaaneja. Jotkut kasvattavat sipulia ja meloneita 5–10 hehtaarin tiluksillaan Mandacarún 445 hehtaarin piirissä, kymmenen kilometriä Juazeiron kaupungista.
Juazeiron ja Petrolinan kaupungit sijaitsevat Koillis-Brasiliassa sijaitsevalla kuivalla vyöhykkeellä. Keinokasteluun eli kasteluviljelyyn perustuva maatalous on kuitenkin nostanut kuivan alueen köyhyydestä ja moninkertaistanut kaupunkien väkiluvut.
Kun valtio ryhtyi perustamaan São Franciscon joen rannoille kasteluviljelyhankkeita vuonna 1973, oli Manoel Vicente dos Santos yksi ensimmäisistä alueen viljelijöistä. Nyt jo 81-vuotias dos Santos asuu Mandacarún piirin viljelijöille rakennetussa 51 talon kylässä. Kymmenen hehtaarin mangoviljelyksillään dos Santos on pystynyt elättämään ja kouluttamaan viisi lastaan aina yliopistoon saakka.
Alueen pääviljelylajikkeet ovat mango ja viinirypäle. Siinä missä mangon viljely työllistää vain 0,3 työntekijää hehtaaria kohti, viinirypäleiden viljelyyn tarvitaan viisi työntekijää hehtaarille. Viinirypäleiden kasvatus luokin 80 prosenttia alueen työpaikoista ja on tuonut alueelle myös viinintuotantoa. Mango puolestaan sopii pienviljelijöille.
– Se vaatii vähemmän työtä. Muilla viljelykasveilla on korkeammat kustannukset työvoiman ja torjunta-aineiden tarpeesta johtuen, dos Santos sanoo.
Valtaosa hedelmistä vientiin
Myös GrandValle Agrícola -perheyritystä hallinnoivan Lara Secchin isä saapui alueelle jo 1970-luvulla ja ryhtyi dos Santosin tapaan viljelemään kymmenen hehtaarin alaa. Nyt Secchin perheen tilukset käsittävät tuhat hehtaaria, josta noin 600 hehtaarilla viljellään mangoa ja 100 hehtaarilla viinirypäleitä. 70 prosenttia mangoista viedään 40:een eri maahan meri- tai ilmakuljetuksina.
– Tämä on keidas, täydellinen paikka jossa vallitsee hedelmänviljelyyn erinomaisesti sopiva mikroilmasto. Meillä on runsaasti vettä, ja korjaamme sadon ainakin kaksi kertaa vuodessa, kertoo Lara Secchi.
Alueen suurin, 22 800 hehtaarin kasteluhanke sijaitsee Petrolinan alueella, senaattori Nilo Coelhon mukaan nimetyssä piirissä. Piirissä on 2 333 viljelijää, joista 84 prosenttia on pienviljelijöitä ja loput keskisuuria ja suuria yrityksiä.
Nilo Coelhossakin viljellään pääasiassa mangoa ja viinirypäleitä – ne käsittävät 70 prosenttia viljellystä alasta. Yli puolet tuotannosta menee vientiin. Muita piirin tärkeitä viljelykasveja ovat kookos, guava ja banaani. Yhdessä viljelykset luovat piiriin 120 000 työpaikkaa.
Työntekijöiden lapsille koulu
Hedelmäviljelyalueen suurimmat mango- ja viinirypäleiden tuottajat ja viejät toimivat kuitenkin valtion perustamien piirien ulkopuolella. Belém do São Franciscossa sijaitseva Agrodan on koko Brasilian suurin mangon tuottaja ja viejä. Yrityksen 32 000 tonnin vuosituotannosta 97 prosenttia menee vientiin.
– Vuodesta 1987 lähtien olemme pyrkineet muuttamaan kuivan vyöhykkeen suureksi puutarhaviljelyalueeksi, yrityksen toimitusjohtaja Paulo Dantas kertoo.
Agrodan viljelee 1 050 hehtaaria seitsemällä tilalla, joista neljä sijaitsee São Francisco -joen saarilla. Tiloillaan se pyrkii toimimaan kestävästi ja vastuullisesti. 80 prosenttia päätilan energiatarpeesta tuotetaan auringonpaneelien avulla. Puutarhoja kastellaan tihkujärjestelmällä, joka minimoi veden ja lannoitteiden hukan. Agrodan jakaa osan voitostaan 1 400 työntekijälleen ja on perustanut päätilan alueelle koulun, jossa opiskelee tällä hetkellä 371 oppilasta.
Kasteluviljelyn menestys herättää myös arvostelua. Pienviljelijöiden alueellisen instituutin Apropiadan puheenjohtaja José Moacir dos Santos kutsuu sitä alueen ulkopuolelta tuoduksi monoviljelyn malliksi, joka käyttää runsaasti kemikaaleja tuholaisten torjuntaan ja kauden ulkopuoliseen sadonkorjuun mahdollistamiseen. Dos Santosin johtama, Juazeirossa toimiva kansalaisjärjestö etsii ratkaisuja maaseudun kestävälle kehitykselle alueella, joka 27 miljoonan asukasluvullaan on maailman väkirikkain kuiva vyöhyke.
uutiskirje 