Somejulkkikset jatkavat aggressiivista verosuunnittelua, kertoo kansalaisjärjestö Finnwatch uudessa selvityksessään.
Osakevaihdoksi kutsutun holdingyhtiöjärjestelyn ovat toteuttaneet somevaikuttaja ja tv-juontaja Sara Sieppi, sisällöntuottaja Lauri Vuohensilta, juontaja ja somevaikuttaja Enni Koistinen, somevaikuttaja ja podcast-juontaja Rosanna Kulju sekä Youtubesta tuttu kuntoilualan yrittäjä Jooel Vatanen.
Myös somevaikuttaja ja bloggari Sara Kukkonen on käynnistänyt perustamassaan holdingyhtiössä osakevaihtoa valmistelevia toimia, mutta osakevaihdon toteutumista ei voida vielä varmistaa tilinpäätöstiedoista.
– Vaikuttaja-alalla on ollut viime vuodet käynnissä oikea verosuunnittelubuumi, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen järjestön tiedotteessa.
Järjestelyistä saadut verohyödyt vaihtelevat Finnwatchin arvioiden mukaan paljon, mutta nousevat tyypillisesti yli kymmeneen tuhanteen euroon jo ensimmäisenä vuotena. Korkeimmillaan tavoiteltu vuosittainen verohyöty on noussut yli 20 000 euroon. Kaikissa tapauksissa verohyötyä ei kuitenkaan puuttuvien tietojen vuoksi voitu arvioida.
”Hokkuspokkustemppuja”
Osakevaihdoksi kutsutut verojärjestelyt perustuvat siihen, että Suomessa listaamattomista yhtiöistä nostettujen osinkojen verotus riippuu osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuudesta. Mitä suurempi nettovarallisuus yhtiöllä on, sitä enemmän yhtiöstä voidaan nostaa kevyemmin verotettuja huojennettuja osinkoja.
– Isommasta nettovarallisuudesta matalammalla verotuksella palkitseva osinkoverojärjestelmä luo kannusteet toteuttaa erilaisia hokkuspokkustemppuja nettovarallisuuden kasvattamiseksi. Kun temppu onnistuu, se laskee osingonsaajan verotusta myös tulevina vuosina, Hietanen summaa.
Finnwatchin läpikäymissä tapausesimerkeissä osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuus on saatu paisutettua holdingyhtiöjärjestelyn avulla moninkertaiseksi. Järjestelyssä varsinaista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen omistus on siirretty tätä tarkoitusta varten perustetulle holdingyhtiölle ja osingot maksetaan sen kautta.
Holdingyhtiön suureksi muodostuva nettovarallisuus on seurausta siitä, että omistustaan järjestelyssä vaihtavat osakkeet arvostetaan niiden nettovarallisuusarvon sijaan käypään arvoon. Käyvän arvon määrittämiselle ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, mikä avaa yrittäjälle mahdollisuuden paisuttaa nettovarallisuutta entisestään aggressiivisilla arvostusmenetelmillä.
”Arvostus on voinut nousta jopa kuusinkertaiseksi liiketoimintayhtiön edellisen tilikauden nettovarallisuuteen nähden.”
Arvostustasoissa havaittiinkin isoa vaihtelua.
– Arvostus on voinut nousta jopa kuusinkertaiseksi liiketoimintayhtiön edellisen tilikauden nettovarallisuuteen nähden. Tällöin matalasti verotettujen osinkojen nostomahdollisuudet moninkertaistuvat, Hietanen kertoo.
Ei laitonta toimintaa
Finnwatch korostaa, ettei se syytä osakevaihdon toteuttaneita yrittäjiä laittomuuksista. Osalla yrittäjistä on voinut olla osakevaihtojärjestelyn taustalla myös muita kuin verotukseen liittyviä tarkoitusperiä. Näitä toi esiin murskausvideoistaan tunnettu Lauri Vuohensilta, jonka mukaan holdingyhtiöjärjestelyllä on pyritty suojautumaan riskeiltä Yhdysvaltojen markkinoilla. Vuohensilta oli ainoa vaikuttaja, joka vastasi Finnwatchin kysymyksiin järjestelyä koskien.
Vaikka järjestelyjen taustalla voi olla useita syitä, on kuitenkin selvää, että ne johtavat usein merkittäviin veroetuihin, joita lainsäätäjä ei ole tarkoittanut. Kyse on verolainsäädännön porsaanreiästä, joka edellyttää toimia päättäjiltä.
– Holdingyhtiöjärjestelyillä tavoitellaan nyt laillisia mutta lain hengen vastaisia veroetuja. Toiminta ei lopu ennen kuin hallitus tekee päätöksen porsaanreiän tukkimisesta ja lainsäädännön korjaamisesta, Hietanen muistuttaa.
Finnwatch julkaisee raportissaan uutta tietoa myös Suomessa toteutettujen osakevaihtojen määristä. Verohallinnon ennakkoratkaisutilastoista voidaan päätellä, että osakevaihtoja on toteutettu vuosina 2020–23 pitkälti yli 2 000 kappaletta. Kaikki osakevaihdot eivät kuitenkaan liity osinkoverotuksen minimointiin.
– Ilmiöstä Suomelle aiheutuvia veromenetyksiä on vaikea tietää tarkkaan, mutta arvioimme, että vuositasolla puhutaan kymmenistä miljoonista euroista, Hietanen sanoo.
Juurisyynä epäonnistunut osinkoverohuojennus
Finnwatch muistuttaa, että nyt esiin nostetun porsaanreiän juurisyynä on Suomen epäonnistunut listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus, joka kokonaisuutena aiheuttaa vuosittain satojen miljoonien eurojen loven verotuloihin. Finnwatch nosti somevaikuttajien osakevaihtojärjestelyt julkisuuteen jo viime vuonna. Tuolloin pääministeri Petteri Orpo lupasi, että asia otetaan tarkasteluun ja mahdollisiin porsaanreikiin puututaan.
– Päätökset porsaanreiän tukkimiseksi tulee tehdä ensi viikolla pidettävässä budjettiriihessä. On kestämätöntä, että kun muille jaetaan niukkuutta ja leikkauksia, toisille tarjotaan täysin perusteettomia veroetuja.
uutiskirje 
