Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) teki viime vuonna merkittävän ratkaisun todetessaan, että osa-aikaisten työntekijöiden ylityökorvausten puute ja sen takana oleva lainsäädäntö rikkoo osa-aikadirektiiviä. Käytäntö katsottiin myös tasa-arvodirektiivin vastaiseksi, koska enemmistö osa-aikatyötä tekevistä työntekijöistä oli naisia.
Palvelualojen ammattiliitto PAM katsoo, että tuomio mullistaa käsitteet ”lisätöistä” ja ”ylitöistä” osa-aikaisen työntekijän epäedulliseksi kohteluksi. Myös Suomen on otettava tuomio huomioon, PAM huomauttaa.
Asia lähti liikkeelle siitä, että Saksassa kaksi osa-aikatyötä tekevää työntekijää vaati työnantajaltaan ylityökorvauksia. Kyseisten työntekijöiden työaika ylitti heidän työsopimuksensa viikottaisen työajan.
Saksan lakien nojalla työntekijät eivät saaneet ylityökorvauksia. Työntekijät katsoivat tämän olevan syrjivää ja vastoin EU:n osa-aikatyötä koskevan puitesopimuksen syrjintäkieltoa.
EUT ratkaisi asian työntekijöiden eduksi ja totesi, että osa-aikaisia työntekijöitä kohdellaan eri tavoin kuin kokopäiväisinä työskenteleviä heidän tehdessään ilman ylityökorvauksia työsopimuksen ylittävää työaikaa.
Suomessa on osa-aikatyöntekijöitä enemmän kuin Espoossa asukkaita
Suomessa tilanne on samankaltainen, muistuttaa Palvelualojen ammattiliitto PAM. Nyt Suomen työaikalain mukaan lisätyötä ovat tunnit, joita osa-aikainen työntekijä tekee yli työsopimuksensa tuntimäärän. Lisätunneiksi katsotaan yleensä 40 viikkotuntiin asti tehdyt tunnit, eikä niistä makseta ylityökorvauksia.
– Asia ei ole mitätön yksityiskohta. Vuonna 2023 osa-aikatyötä teki 402 000 suomalaista. Heistä pelkästään kaupassa ja matkailu- ja ravintola-alalla oli 107 900. Samoilla aloilla uusista työpaikoista noin 60 prosenttia oli osa-aikaisia. Jokaista heistä voi koskea nyt todettu tilanne, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.
Vuonna 2023 osa-aikatyötä teki 402 000 suomalaista.
Nyt voimassa oleva sääntely luo työnantajille taloudellisia kannustimia käyttää ensisijaisesti osa-aikatyöntekijöitä, sillä se on huomattavasti halvempaa kuin kokoaikaisten työntekijöiden palkkaaminen. Osa-aikatyö on työnantajalle joustavuutensa lisäksi halvempaa erityisesti siksi, että kukin osa-aikaisen työntekijän tekemästä lisätunnista korvataan useimmiten yksinkertaisella tuntipalkalla, kun taas kokoaikaiselle työntekijällä jokaisesta lisätunnista maksetaan korotettua palkkaa.
EUT vastaa unionin lainsäädännön yhdenmukaisesta tulkinnasta ja soveltamisesta. Sen päätökset vaikuttavat suoraan lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön, erityisesti tilanteissa, joissa kansallinen lainsäädäntö on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.
EUT:n tuomion perusteella Suomen työaikalain 16 § ja siihen perustuvat työehtosopimusten määräykset ovat ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.
– Tähtäämme nyt kevään työehtosopimuskierroksella siihen, että neuvottelemamme työehtosopimukset ovat direktiivin mukaisia ja osa-aikatyöntekijät saavat asianmukaiset korvaukset työsopimuksen ylittävistä tunneista, PAMin Rönni-Sällinen sanoo.
– Se on kaikkien etu, sillä lakimuutokset kestävät kauan ja aika kuluu koko ajan. Tuomioilla on taannehtiva vaikutus, Rönni-Sällinen toteaa.
Taannehtiva vaikutus tarkoittaa sitä, että osa-aikaiset työntekijät voivat esittää työnantajilleen korvausvaatimuksia ylityökorvauksista.
lehti 