Ennustettu reaalipalkkojen kehitys jää hidastuneen inflaation vuoksi tänä ja ensi vuonna kahden prosentin tuntumaan. Tämä ei riitä palauttamaan ostovoimaa vuoden 2021 tasolle, selviää toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n tänään keskiviikkona julkaisemasta ostovoimakatsauksesta.
– Ostovoiman palauttamiseksi inflaatiopiikkiä edeltävälle tasolle tarvitaan vähintään seitsemän prosentin palkankorotukset työehtosopimuksiin vuosina 2025–2026, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà arvioi.
Tämä tarkoittaisi minimissään 3,6 ja 3,3 prosentin sopimuspalkkojen korotuksia 2025 ja 2026.
”Reaalipalkkojen romahdettua Suomeen on syntynyt historiallisen suuri kysyntävaje.”
Suurin pudotus palkoissa 50 vuoteen
Suomessa inflaatiopiikki jäi kansainvälisesti vertaillen matalaksi, noin yhdeksään prosenttiin, mutta reaalipalkat ovat silti pudonneet kuusi prosenttia eli neljänneksi eniten OECD:n EU-maista. Vuosina 2022–2023 tapahtunut reaalipalkkojen pudotus on suurempi kuin kertaakaan aiemmin edeltäneiden 50 vuoden aikana.
Tuolloin öljykriisin aikana eli vuosina 1977–78reaalipalkan pudotus jäi kuitenkin hieman pienemmäksi erityisesti jälkimmäisenä vuonna. Lisäksi reaalipalkka kasvoi heti pudotusta seuraavana vuotena yli neljä prosenttia. Vuonna 2024 palautuminen oli vain 1,5 prosenttia.
Palkka on pääasiallinen tulonlähde monille suomalaisille. Reaalipalkan lasku tarkoittaa lähes väistämättä yritysten kohtaaman kysynnän heikentymistä.
Heikko kysyntä puolestaan johtaa talouskasvun heikentymiseen kulutuksen kautta. Välillisesti se myös vähentää investointeja, sillä yrityksillä ei useinkaan ole halua laajentaa tuotantoa, jos tuotteet ja palvelut eivät mene kaupaksi.
– Reaalipalkkojen romahdettua Suomeen on syntynyt historiallisen suuri kysyntävaje. Talouskasvun käynnistyminen edellyttää riittävän suuria palkankorotuksia, Lainà sanoo.
Työelämän heikennykset heijastuvat pakkavaatimuksiin
STTK:n arvion mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman oikeistohallituksen toteuttamat työelämäheikennykset tuovat lisähaasteita työehtosopimusneuvotteluihin.
– Heikennykset nostavat palkankorotustarvetta, sillä palkansaajat pyrkivät kompensoimaan ainakin osan heikennyksistä palkankorotuksilla, Lainà sanoo.
STTK:n ensimmäisessä ostovoimakatsauksessa käsitellään reaalipalkkojen kehitystä. STTK julkaisee jatkossa kaksi kertaa vuodessa ostovoimakatsauksen, jossa tarkastellaan ostovoiman kehitystä eri näkökulmista.
lehti 