KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Raunioista noussut, mutta miten? – Neljä nostoa Saksan vasemmiston paluusta

Die Linken Jan van Aken, Heidi Reichinnek ja Ines Schwerdtner juhlivat puolueen tulosta vaali-iltana 23. helmikuuta.

Die Linken Jan van Aken, Heidi Reichinnek ja Ines Schwerdtner juhlivat puolueen tulosta vaali-iltana 23. helmikuuta. Kuva: Lehtikuva/Jens Schlueter

Robert Stark
25.2.2025 9.44

Viime vuoden eurovaalit olivat raskas isku Saksan vasemmistolle, joka sai vain 2,7 prosenttia äänistä ja kolme paikkaa europarlamenttiin. Vertailun vuoksi: Vasemmistoliitto sai myös kolme paikkaa Euroopan parlamenttiin, mutta Saksa lähettää yhteensä 97 poliitikkoa, kun taas Suomi vain 15.

Syksyllä 2024 Die Linken kannatusluvut olivat niin alhaiset, ettei sitä vaalikyselyissä enää noteerattu erikseen, vaan se mainittiin ”muiden puolueiden” joukossa. Vielä joulukuussa tilanne näytti puolueen kannalta synkältä. Ensimmäinen julkinen läpimurto saavutettiin ”Silberlocken” (”Hopeakiharat”) -kampanjalla.

Sen ideana oli, että kolme johtavaa, iäkästä vasemmistopoliitikkoa – Gregor Gysi, Dietmar Bartsch ja Bodo Ramelow – saavat kolme suoraa paikkaa parlamenttiin. Niin puolue pelastuisi, vaikka jäisi viiden prosentin äänikynnyksen alle. Vaikka se vaikutti epätodennäköiseltä, vasemmistopuolue oli jälleen julkisen keskustelun keskiössä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Suorat paikat olivat pelastaneet vasemmistopuolueen jo vuoden 2021 liittopäivävaaleissa. 4,9 prosentin tuloksella puolue ei ylittänyt äänikynnystä, mutta pääsi liittopäiville kolmella suoralla mandaatilla. Joulukuussa 2023 kymmenen kansanedustajaa erosi eduskuntaryhmästä ja perusti ”Sahra Wagenknechtin liittouman” (BSW), mikä päätti vuosia kärjistyneet kiistat vasemmistopuolueen sisällä.

Vuosi 2024 toi Sahra Wagenknechtin populistiselle puolueelle myös ensimmäiset vaalimenestykset osavaltiotasolla. BSW:tä on edelleen vaikea luokitella poliittisesti. Entinen puolueen puheenjohtaja ja ”Silberlocke” Gregor Gysi tiivisti kerran osuvasti BSW:n ohjelman:

– Vasemmiston sosiaalipolitiikka, konservatiivisen CDU:n talouspolitiikka ja AfD:n maahanmuuttopolitiikka.

Wagenknechtin siiven lähtö toi kuitenkin vasemmistolle ensimmäisen aallon uusia jäseniä. Monet urbaanit, nuoret vasemmistolaiset olivat ärsyyntyneet Wagenknechtin populistisista sävyistä maahanmuuttopolitiikassa. Yli 20 000 ihmistä liittyi puolueeseen sen jälkeen, kun Wagenknechtin siipi oli selkeästi eronnut.

Mutta miksi vasemmisto on onnistunut saavuttamaan nyt näin suuren voiton? Tässä on neljä syytä sen menestykseen:

Heidi Reichinnek ja sosiaalinen media

Die Linken uusi poliittinen tähti Heidi Reichinnek valloitti sosiaalisen median 29. tammikuuta pitämällä vihaisen puheen CDU:n puheenjohtaja Friedrich Merzistä ja tämän AfD:n kanssa yhdessä äänestämästä maahanmuuttosäännösten tiukentamisesta. Erityisesti TikTokia oli pidetty vuosia AfD:n pelikenttänä, jossa nuoret miehet radikalisoituivat, levittivät toisinaan valeuutisia ja mustamaalasivat erityisesti vihreitä poliitikkoja.

Heidi Reichinnekin spontaani, tunteikas puhe lisäsi hänen omaa näkyvyyttään Instagramissa ja TikTokissa moninkertaisesti. Monet muutkin ehdokkaat toimivat taitavasti sosiaalisessa mediassa: he tekivät yhteistyötä vaikuttajien kanssa, hyvin tuotettuja videoita ja drone-kuvauksia väkijoukoista vasemmiston tapahtumissa. Hyvä digikampanja tavoitti nuoret, jotka tuskin enää lukevat perinteistä mediaa.

Kotiovikampanjointi ja konkreettinen apu

Kerstin Wolter, Die Linken Berliinin Friedrichshain–Kreuzbergin piirin puheenjohtaja, kertoo lyhyestä vaalikampanjasta:

– Olemme koputtaneet kotioville jo 10 vuotta, mutta tässä vaalikampanjassa teimme sen aivan eri mittakaavassa. Die Linke koputti 600 000 ovelle eri puolilla Saksaa. Kaupunginosassamme koputimme 15 000 ovea, ja näemme eroja vaalianalyyseissä niillä alueilla, joissa olemme olleet läsnä.

Puolue ei vain kampanjoinut ovilla, vaan tarjosi myös konkreettista apua, kuten vuokra- ja lämmityslaskujen tarkistamista itse kehittämillään sovelluksilla. Linke kehitti sovelluksen, jolla pystyi vertaamaan maksamaansa vuokraa asuinalueensa vuokratasoon.

Puolue auttoi järjestämään vuokralaisten tapaamisia, jos vuokralaiset ovat maksaneet liikaa lämmityskuluista. Tämä konkreettinen apu otettiin hyvin vastaan kalliiden vuokrien ja nousevien energiakustannusten aikana.

Omien aiheiden asettaminen

Saksan vaalikampanja keskittyi maahanmuuttokysymykseen. Die Linke oli ainoa relevantti poliittinen voima, joka kieltäytyi osallistumasta tähän keskusteluun. Se keskittyi elinkustannuksiin, asumiseen ja kouluopetukseen.

Se on onnistuneesti käsitellyt kaupunkien korkeita vuokria, elinkustannuksia ja kouluopetusta omina asioinaan. Kun AfD, CDU ja jossain määrin myös sosiaalidemokraatit ovat ylittäneet toisensa turvallisuutta ja maahanmuuttoa koskevilla ehdotuksillaan, Die Linke ei ole reagoinut niihin, vaan se on käynyt omaa vaalikampanjaansa omilla kysymyksillään.

Historiallinen hetki

Donald Trump, Elon Musk ja palomuurin mahdollinen pehmeneminen ovat herättäneet tuhannet liikkeelle. AfD:n vastaisissa mielenosoituksissa Die Linke onnistui vahvistamaan asemaansa. Puolueeseen on alkuvuoden aikana liittynyt yli 20 000 uutta jäsentä.

Puolue ylittää todennäköisesti 100 000 jäsenen rajan lähiviikkoina. Edellisen kerran sillä oli näin paljon jäseniä 1990-luvulla.

Viime kädessä Die Linken voitto ei kuitenkaan merkitse vain muutamaa lisäpaikkaa parlamentissa. Jäsenmäärän kasvu (erityisesti Länsi-Saksan osavaltioissa) vahvistaa puoluetta tulevina vuosina, ja sen ulottuvuus sosiaalisessa mediassa valtaa vihdoin digitaalisen tilan, jota AfD on miehittänyt lähes yksin niin pitkään. Se, että puolue sai 18–25-vuotiaiden äänistä 25 prosenttia, antaa toivoa tulevaisuuteen.

Viime kädessä irtautuminen Wagenknecht-siivestä oli puolueelle eduksi: jatkuva julkinen kiista oli tehnyt siitä epämiellyttävän vaihtoehdon. Nuoremman ja ennen kaikkea naispuolisen johtoryhmän, oman sisällön ja vahvistettujen rakenteiden avulla vasemmistopuolue voi jatkaa taistelua oikealle siirtymistä vastaan tulevina vuosina.

Kerstin Wolter kommentoi lopuksi.

– Olen kampanjoinut vasemmistopuolueen puolesta 16 vuotta, enkä ole koskaan kokenut mitään tällaista. Ajoin kadulla puolueen taakkapyörällä, ja ihmiset hurrasivat minulle. He toivat meille teetä, kahvia ja keksejä kampanjaständille.

Berliinissä vasemmistopuolueesta tuli vahvin puolue lähes 20 prosentin ääniosuudella, mikä oli ennennäkemätöntä. Wolter muistaa toivon hetken viime kesältä:

– Viime vuoden kesäkuussa katsoimme Suomeen. Vasemmistoliiton vaalitulos eurovaaleissa antoi meille toivoa – näimme, että vasemmisto voi voittaa vaalit, jos se seisoo yhdessä.

 

Juttua päivitetty klo 14:56 – Korjattu Linken äänimäärä 18–25-vuotiaiden joukossa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veronika Honkasalo.

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

Perussuomalaiset kiittivät Riikka Purraa kukkaseppeleellä tämän pidettyä linjaqpuheensa sunnuntaina puoluekokouksessa.

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

Miina voi näyttää tältä maastossa.

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

Uusimmat

Veronika Honkasalo.

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

Perussuomalaiset kiittivät Riikka Purraa kukkaseppeleellä tämän pidettyä linjaqpuheensa sunnuntaina puoluekokouksessa.

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

Miina voi näyttää tältä maastossa.

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
03

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
04

Sunnuntaivieras: Onko vankila välttämätön? Vankeuslaitoksen kritiikki on osa vasemmistolaista ja feminististä visiota

 
05

Muuttuvat ajat, muuttuvat ajatukset – Tarja Halonen ja 12 muuta suomalaista kertovat, miten heidän ajattelunsa on muuttunut vuosien varrella

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

15.06.2025

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

15.06.2025

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

15.06.2025

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

15.06.2025

Nuoren Kuhalan erottaa vanhasta vain valuutta eli Kuoleman kurkkupurkit tarjoaa takuuvarmaa viihdettä ja virnettä

14.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

14.06.2025

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

13.06.2025

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

13.06.2025

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

13.06.2025

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

13.06.2025

Muuttuvat ajat, muuttuvat ajatukset – Tarja Halonen ja 12 muuta suomalaista kertovat, miten heidän ajattelunsa on muuttunut vuosien varrella

13.06.2025

Pikkuhuuhkajat oli lähellä kaataa Hollannin

13.06.2025

Elämänpuolustajan soturikunnia

12.06.2025

Kansanedustaja ihmettelee hallituksen taloudenpitoa: ”Rahaa ei ollut, kunnes sitä olikin”

11.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään