Vasemmistoliiton europarlamentaarikot Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo muistuttavat siitä, että etenkin EU:n ulkorajoilla olevilla jäsenvaltioilla on koko Euroopan turvallisuuden kannalta sotilaallisessa puolustuksessa keskeinen rooli. Vasemmistoliiton europarlamentaarikot vaativat, että tämän tulisi näkyä myös EU:n ratkaisuissa puolustuksen kehittämisen osalta.
He arvioivat, ettei ole tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi Portugali tai Irlanti alkaisivat keinotekoisesti kasvattaa puolustusmenojaan.
– Toisaalta ei ole oikeudenmukaista, jos vain Venäjän naapurimaat yksinään panostavat puolustukseen ja myös yksinään maksavat siitä koituvat kustannukset, he toteavat torstaina lähettämässään yhteisessä tiedotteessa.
”Itsenäinen Eurooppa on turvallinen Eurooppa.”
Eläkkeet nostavat puolustusmenoja
Saramo muistuttaa siitä, että puolustusmenojen kasvaminen ei aina lisää turvallisuutta.
– Puolustuksen osuus bruttokansantuotteesta nousee, kun vaikkapa palkka-armeijamaiden eläkkeitä korotetaan. Olisi järjetöntä väittää, että Euroopan turvallisuus kasvaisi sotilaseläkkeiden mukana, Saramo huomauttaa.
– On nurinkurista kasvattaa menoja vain eurojen tai prosenttien vuoksi. Investoinnit tulee kohdistaa tarpeiden mukaan. Puolustusta pitää parantaa käytännössä, ei vain paperilla. Siinä Suomella on keskeinen rooli Euroopassa.
Suomi tärkeä Euroopan puolustukselle
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot korostavat, että asiantuntijoiden tunnistamat puolustuksen heikot kohdat täytyy korjata ja tälle on varmistettava rahoitus. He myös näkevät ongelmallisena, jos Suomessa yleistä asevelvollisuutta ei edes lasketa osaksi puolustusmenoja. Samalla he peräänkuuluttavat EU:lta yhteistä taakanjakoa ja strategista suunnittelua puolustuksen kehittämisessä.
– Miten Suomen hallitus voi olla tyytyväinen vaihtoehtoon, jossa Suomi nostaa puolustusta varten jopa miljoonittain lainaa ilman mitään takeita siitä, että kaikki muut jäsenvaltiot osallistuvat tähän yhteiseen työhön? Olisi koko Euroopan turvallisuutta parantava ratkaisu, että koko EU yhdessä rahoittaisi Suomen kaltaisten kriittisten jäsenvaltioiden puolustuskykyä, Andersson sanoo.
Parlamentaarikot myös korostavat, että puolustusinvestoinnit eivät saa johtaa leikkauksiin esimerkiksi ilmastotyöstä, sosiaaliturvasta tai koulutuksesta. He huomauttavat, että laaja käsitys turvallisuudesta kattaa myös kansalaisten hyvinvoinnin ja muihinkin kuin sotilaallisiin uhkiin varautumisen.
– Myös tästä näkökulmasta yhteiseurooppalaiset ratkaisut olisivat oikeudenmukaisempia, he toteavat tiedotteessaan.
Riippumattomuutta Yhdysvalloista
Parlamentaarikot muistuttavat vasemmistoliiton suhtautuneen aina kriittisesti Euroopan riippuvuuteen Yhdysvalloista.
– Nyt tämän riippuvuuden riskit ovat realisoitumassa, mikä on vihdoin laajemminkin herättänyt tarpeen vahvistaa Euroopan autonomiaa, he arvioivat.
He pitävät ainoana järkevänä tienä eteenpäin laajaa strategisten riippuvuuksien minimointia sekä itsenäisyyden kasvattamista nopeasti ja hallitusti niin puolustuksen, digitalouden kuin energian osalta. He vaativat EU:ta luomaan strategisen suunnitelman Yhdysvalloista irrottautumiseksi.
– Itsenäinen Eurooppa on turvallinen Eurooppa, Kyllönen sanoo ja vaatii, että eurooppalainen rahoitus on Yhdysvaltain aseteollisuuden sijasta ohjattava eurooppalaisiin vaihtoehtoihin.
– Näin puramme riippuvuuttamme Yhdysvalloista, lisäämme omavaraisuuttamme sekä luomme Eurooppaan työtä. Euroopan maiden tulee ostaa puolustustarvikkeita ja teknologiaa ensisijaisesti Euroopasta. Samalla EU:n on varmistettava alan teollisuuden mahdollisuudet vastata tähän kasvavaan tarpeeseen, Kyllönen toteaa.
EU:n komission esittämä velvoite siitä, että 65 prosenttia uusista lainarahoitteisista puolustusmateriaaliostoista tulisi ostaa EU:sta ei vasemmistoliiton europarlamentaarikoiden mukaan ole pidemmällä aikavälillä riittävä. Heidän mukaansa tämä voisi johtaa tilanteeseen, jossa Eurooppa ostaisi velkarahalla entistä enemmän aseita Yhdysvalloilta.
– Eli Trump hyötyisi ja eurooppalaiset maksaisivat viulut, kolmikko toteaa.
uutiskirje 