KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Etniset naisryhmät väkivaltakierteessä Intian Manipurissa: Naiset ovat Manipurin konfliktissa sekä väkivallan uhreja että siihen syyllisiä

Nälkälakko on Manipurissa naisille perinteinen tapa protestoida. Maailman pisimpään nälkälakossa ollut Irom Chanu Sharmila on sanonut taistelleensa Manipurin kaikkien etnisten ryhmien puolesta vastustaessaan armeijan valtaa vahvistavaa lakia. Nyt kahteen etniseen ryhmään kuuluvien naisten välinen konflikti on kuitenkin roihahtanut väkivaltaiseksi.

Nälkälakko on Manipurissa naisille perinteinen tapa protestoida. Maailman pisimpään nälkälakossa ollut Irom Chanu Sharmila on sanonut taistelleensa Manipurin kaikkien etnisten ryhmien puolesta vastustaessaan armeijan valtaa vahvistavaa lakia. Nyt kahteen etniseen ryhmään kuuluvien naisten välinen konflikti on kuitenkin roihahtanut väkivaltaiseksi. Kuva: IPS/Kumkum Chadha

New Delhi – IPS/Kumkum Chadha
29.3.2025 18.00

Koillis-Intian Manipurin osavaltiossa kaksi paikallisyhteisöä, meiteit ja kukit, ovat ottaneet väkivaltaisesti yhteen. Tilanne kriisiytyi, kun osavaltion korkein oikeus antoi maaliskuussa 2023 suosituksen myöntää meiteille Scheduled Tribe -status (ST).

Scheduled Castes (SC) ja Scheduled Tribes ovat Intian perustuslaissa määriteltyjä heikossa sosioekonomisessa asemassa olevia kasteja, kastittomia tai kastijärjestelmän ulkopuolella olevia ihmisryhmiä, joilla on esimerkiksi asuinpaikkaan ja koulutukseen liittyvää erityiskohtelua syrjityn asemansa perusteella. Kukeja suojelee alkuperäiskansoille myönnettävä ST-status.

Etnisyydeltään tiibetiläis-burmalaiset ja uskonnoltaan hindut meiteit eivät kuulu alkuperäiskansoihin, eivätkä pääsääntöisesti hindujen kastijärjestelmän SC-ryhmään määriteltyihin kasteihin. Korkein oikeus peruikin suosituksensa helmikuussa 2025.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vihanpitoa yli kuusikymmentä vuotta

Manipurin valtaväestöstä eli meiteistä suurin osa on osavaltion pääkaupungissa Imphalissa asuvia hinduja. Vähemmistöihin kuuluvat kukien lisäksi nagat. Molemmat heimot asuvat vuorilla ja niiden jäsenet ovat suurimmaksi osaksi kristittyjä.

Kukien näkemyksen mukaan korkeimman oikeuden suosituksen noudattaminen olisi antanut meiteille pääsyn rakentamaan teitä vuoristoiselle alueelle.

– He käyttäisivät rahan valtaa ja ottaisivat meiltä maat ja rahat, sanoo kukeihin kuuluva Thangso, joka kertoo konfliktin syttymisestä saakka kantaneensa asetta mukanaan.

Manipurin vuoristoalueilla on erityismääräyksellä varattu heimokansoille maata. Myös alueille muuttamista on rajoitettu.

Meiteit katsovat, että heidän jättämisensä ilman ST-statusta on väärin. He valittavat myös siitä, että Manipurin kukit tarjoavat turvapaikan rajan yli Myanmarista pakeneville kukeille eli chineille.

Kukit puolestaan sanovat meiteiden ajavan enemmistövaltaa.

Jakolinjat ryhmien välillä ovat syviä ja epäluottamus täydellistä, eikä kyseessä ole ohimenevä kriisi. Kukit ja nagat ovat aseistettujen joukkojen voimin vaatineet itsenäisyyttä 1960-luvulta lähtien. Vastapuolella meiteit ovat sitoutuneet puolustamaan osavaltiota ja sen alueellista koskemattomuutta.

Häväistysvideo levisi maailmalle

Video kahden kuki-naisen riisumisesta alasti meni viraaliksi sekä Intiassa että kansainvälisesti. Ilman sitä Manipurin väkivaltaisuudet olisivat todennäköisesti jääneet ilman huomiota.

– Naisia poltetaan, kohdellaan kuin esineitä, lynkataan ja raiskataan. Järjestelmä on täysin romahtanut ja näemme, miten heidän ihmisoikeuksiaan halvennetaan, sanoo Rural Women Upliftment -järjestöä edustava Mary Beth Sanate.

Meiteiden rikoksia kuki-zo naisia vastaan -selvityksen mukaan kuki-naisiin kohdistuu voimakasta väkivaltaa. Raportti esittelee tapauksia, joissa meitei-ekstremistit ovat hyökänneet kuki-naisten kimppuun. ”Tapa hänet, raiskaa ja polta. Tee, niin kuin hänen väkensä teki meidän naisillemme”, meitei-naiset olivat raportin mukaan yllyttäneet imphalilaiseen sairastupaan hyökännyttä väkijoukkoa.

Naiset ovat nyt Manipurin kriisissä sekä väkivallan uhreja että siihen syyllisiä. Kriisin puhjettua naiset auttoivat aluksi toisiaan. Tilanne kuitenkin muuttui.

– Naiset suojelemassa naisia kääntyi pian siihen, että naiset ottivat kohteekseen naiset. Rakkaus yhteisöä kohtaan meni yli sukupuolen. Sen sijaan, että naiset suojelisivat toisiaan, he ovat ryhtyneet väkivallan tekijöiksi, sanoo Nonibala Women in Governance -järjestöstä.

Nonibalaa aktivismiin inspiroi Irom Chanu Sharmila. Irom oli kaikkiaan 16 vuotta nälkälakossa AFSP-lakia (Armed Forces Special Powers) vastustaessaan. Myös meitei-naisten johtama väkivallaton Meira Paibi -liike (soihdunkantajat) vastusti asevoimien valtaa kasvattavaa lakia ja nousi merkittävään asemaan Manipurissa.

Nyt Meira Paibi on myrskyn silmässä. Kukien mukaan Meira Paibi on yllyttänyt miehiä raiskaamaan vähemmistöryhmien naisia. Kuki-naisten ihmisoikeusjärjestön jäsen kertoo tuntevansa kymmenkunta naista, jotka raiskattiin Meira Paibin toimitettua heidät miesten käsiin. ”Naiset yllyttämässä miehiä raiskaamaan toisia naisia julkisesti on painajainen.”

Sujata Devi on Meira Paibin jäsen. Hän kieltää syytökset ja sanoo järjestön kohtelevan kaikkia naisia samanarvoisina. Devi on kuitenkin joutunut tekemisiin poliisin kanssa ja määrätty kotiarestiin.

– Ensimmäisenä hyökkäävät aina vuoristolaiset, hän syyttää.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään