Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n tuoreen kyselyn mukaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielitaidon puute aiheuttaa ongelmia ja jopa vaaratilanteita työpaikoilla.
SAK:laisten alojen luottamushenkilöistä joka viides toteaa, että kielitaidon puute on aiheuttanut työpaikalla vaaratilanteita viimeisen kahden vuoden aikana.Yleisimpiä vaaratilanteet ovat julkisilla palvelualoitta.
Reilu enemmistö kyselyn vastaajista (69 prosenttia) kertoo kielitaidon puutteen myös haittaavan asioiden hoitamista ainakin jonkin verran. Yli neljännes kokee, että ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielitaidon puute on aiheuttanut kohtuutonta kuormitusta muille työntekijöille.
”Kielikoulutukseen osallistumisen tulisi olla mahdollista työajalla.”
He kuitenkin arvioivat, että suomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät tulevat pääasiassa hyvin toimeen keskenään.
Harva työnantaja tukee kieliopintoja
Johtava asiantuntija Eve Kyntäjä SAK:sta pitää tuloksia huolestuttavina kielitaidon osalta. Hän muistuttaa myös hoitoalan ammattiliiton Superin helmikuisesta jäsenkyselystä, jonka mukaan ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön puutteellinen kielitaito on aiheuttanut työpaikoilla vaaratilanteita.
– Vaikka kielitaidon puute aiheuttaa ongelmia, vain harva työnantaja kyselymme mukaan tukee rekrytoimiensa ulkomaalaisten työntekijöiden suomen tai ruotsin kielen opiskelua, Kyntäjä kertoo.
Työajalla kieliopintoja työajalla tukee yhdeksän prosenttia ja työajan ulkopuolella kuusi prosenttia työnantajista.
Mielellään työajalla
Torstaina lähetetyssä tiedotteessa muistutetaan SAK:n vaatineen jo pitkään, että työnantajien vastuuta ulkomaalaistaustaisten työntekijöidensä kielikoulutuksen järjestämisestä ja kustantamisesta tulee lisätä.
– Kielikoulutukseen osallistumisen tulisi olla mahdollista työajalla, jos työn luonne sen sallii, tai työajan ulkopuolella. Työnantajan tulisi tukea ja edistää työntekijöidensä kieliopintoja, koska se on lopulta kaikkien etu, Kyntäjä muistuttaa.
Hän painottaa, että kielitaidon kehittyminen edistää työllistymistä, töissä pärjäämistä sekä oman elämän hallintaa ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan.
SAK:n kyselyyn vastasi helmi-maaliskuussa 997 luottamushenkilöä.
lehti 