Kunta- ja aluevaalien lopullinen tulos alkaa olla selvillä. Vaalien suurimmaksi voittajaksi nousi SDP, joka sai 251 lisäpaikkaa kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin sekä 43 lisäpaikkaa aluevaltuustoihin.
Suurimpana häviäjänä taas oli perussuomalaiset, joka menetti yli puolet paikoistaan kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa ja rutkasti paikkoja hyvinvointialueilla. Perussuomalaiset menetti 702 paikkaa kuntavaaleissa ja 49 paikkaa aluevaaleissa.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan selvänäkijä ennustaakseen, että tämä tulee aiheuttamaan turbulenssia valtakunnanpolitiikkaan. Moni perussuomalainen ministeri ja kansanedustaja katsoi varmasti kauhulla vaali-iltana vaalipiiriensä ja kotikuntiensa perussuomalaisten kannatusta, joka haihtui kuin savuna ilmaan.
Kannatuslaskun syynä on todennäköisesti perussuomalaisten muuttuminen täysiveriseksi oikeistopuolueeksi pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksessa. Leikkaukset eivät olekaan enää ”kipeitä päätöksiä”, vaan niitä tehdään hymyssä suin sakset heiluen.
Turpasauna kunta- ja aluevaaleissa voi aiheuttaa perussuomalaisia irtiottoja hallituksen politiikasta: moni perussuomalainen kansanedustaja haluaa aktivoida omaa kannattajakuntaansa ja yrittää erottautua hallituksesta. Perussuomalaisilla on myös puoluekokous kesällä 2025. Siellä voidaan nähdä kovaakin keskustelua puolueen toiminnasta.
Tai sitten ei. Voi olla, että perussuomalaisissa todetaan, että valittu linja on oikea, kannatuksesta viis. Niinkin voi politiikassa tehdä.
Varmojen äänestäjien vasemmisto
Eräs vaalien voittajista oli vasemmistoliitto. Riemulla ei ollut rajaa, kun vaali-iltana ennakkoäänet pamahtivat taululle: 10,3 prosenttia kuntavaaleissa ja 10 prosenttia aluevaaleissa.
Vaalipäivän äänissä menikin sitten heikommin. Vasemmistoliitto sai vaalipäivän äänistä 8,2 prosenttia kuntavaaleissa ja aluevaaleissa 8,1 prosenttia.
Ero selittyy sillä, että vasemmistoliiton äänestäjät ovat varmoja puoluevalinnastaan ja haluavat äänestää nimenomaan vasemmistoliiton ehdokkaita. Tällaiset äänestäjät käyvät useammin antamassa äänensä ennakkoon.
Puoluevalinnassaan epävarmat äänestäjät sen sijaan jättävät äänestyspäätöksensä usein viime tinkaan. Äänestyspäätös tehdään vasta varsinaisena vaalipäivänä – joskus jopa äänestyskopissa. Tällaiset liikkuvat äänestäjät ovat vasemmistoliitolle haaste, mikä näkyy suurena erona ennakkoäänten ja varsinaisen vaalipäivän äänten välillä.
Menestyäkseen tulevaisuudessa vasemmistoliiton pitäisi pystyä puhuttelemaan myös liikkuvia äänestäjiä, jotka eivät välttämättä äänestä tiukan aatteellisuuden ajamina. Vihreille tämä tuntuu olevan helpompaa: vihreät saivat kuntavaalien ennakkoäänistä 9, 8 prosenttia, mutta varsinaisen vaalipäivän äänistä 11,3 prosenttia. Juuri tämä oli se ero, joka vei lopulta vihreät vasemmistoliiton ohi kuntavaaleissa.
Suuren kaupunkien vasemmisto
On katsottava vaalituloksen pellin alle ja tutkittava, missä vasemmistoliitto voitti ja kuinka paljon.
Puolue sai noin 29 000 ääntä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa, mutta tällä vaalivoitolla vasemmistoliitto sai vain 27 lisäpaikkaa valtuustoihin. Vertailun vuoksi: keskusta sai noin 32 000 lisä-ääntä, vain noin 3 000 enemmän kuin vasemmistoliitto. Silti keskustan paikkamäärä kasvoi kuntavaaleissa peräti 178 valtuutetulla.
Toisin sanoen: vasemmistoliitto tarvitsi yhden valtuustopaikan lisäämiseen noin 1 074 ääntä. Keskusta taas sai yhden lisävaltuustopaikan noin 179 äänellä. Tämä kertoo siitä, missä vasemmistoliiton kannatus kasvaa: puolue menestyy suurissa kaupungeissa, joissa yhdenkin lisäpaikan saaminen valtuustoon vaatii satoja, ellei tuhansia lisä-ääniä. Keskusta sen sijaan kasvatti kannatustaan pienillä paikkakunnilla, missä lisäpaikkoja irtoaa vähemmällä äänimäärällä.
Tilanteen voi nähdä myös niin, että vasemmistoliitto kasvatti kannatustaan siellä, minne Suomen väestökin keskittyy: suuriin kaupunkeihin. Suomi kaupungistuu hurjaa vauhtia. Kehityskulku lupaa hyvää puolueen tulevaisuudelle, koska eduskuntavaaleissa vaalipiirien äänistä yhä suurempi osa tulee kaupungeista.
Naisistunut vasemmisto
Vasemmistoliiton uusista kunta- ja aluepäättäjistä enemmistö on naisia. Ylen mukaan Vasemmistoliittolaisista kuntapäättäjistä 57 prosenttia on naisia, hyvinvointialueilla taas 67 prosenttia.
Kyse ei ole siitä, että vasemmistoliitossa suosittaisiin tai syrjittäisiin joitain sukupuolia. Puolueen ehdokaslistat olivat tälläkin kertaa sukupuolijakaumiltaan hyvin tasaisia kautta maan. Vaikuttaa pikemminkin siltä, että vasemmistoliiton äänestäjät haluavat vaalista toiseen äänestää nimenomaan naisia.
Kyse ei ole siitä, että vasemmistoliitossa suosittaisiin tai syrjittäisiin joitain sukupuolia.
Tasa-arvo ei suinkaan ole valmis Suomessa. Miehet pitävät edelleen valtaa Suomessa, ja edelleen enemmistö kunnan- ja kaupunginvaltuutetuista koko maassa on miehiä – eduskunnasta tai yritysjohtajista puhumattakaan. Vasemmistoliitossa sen sijaan miehet vaikuttavat alisuorittavan.
Ei ole niin, että vain miehet voisivat ajaa miesten asioita politiikassa. Kaikki sukupuolet voivat aivan hyvin kannattaa kaikille sukupuolille tärkeitä asioita. On kuitenkin tärkeää, että politiikan kaikille tasoille valitaan kaikkien sukupuolten edustajia. Jostain syystä vasemmistoliiton ehdokkaista naiset koetaan kuitenkin miehiä enemmän äänestämisen arvoiseksi.
Tätä asiaa olisi syytä pohtia – ja nimenomaan vasemmistolaisten miesten toimesta. Ei tietenkään ole naisten syytä, jos miehet eivät menesty. Vasemmistolaisia miesehdokkaita oli näissäkin vaaleissa rutkasti tarjolla – mutta olivatko heidän kampanjansa niin hyviä kuin olisivat voineet olla?
Pitää muistaa, että vasemmistoliitossa sukupuolijakauma oli vielä parikymmentä vuotta sitten täysin toisenlainen. Silloin vasemmistoliitto oli selkeästi äijäpuolue. Määrätietoisella työllä puolueessa on kuitenkin nostettu lisää naisia ja muunsukupuolisia ehdokkaiksi ja tehty heille tehokkaita kampanjoita, joilla heitä on saatu valituiksi.
Kuuntele tai katso KU:n toimituksen pika-analyysi kunta- ja aluevaaleista:
lehti 