KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Aurinkovoimalla toimivat kehruukoneet säästävät intialaisnaisten aikaa

Jacinta Maslai käyttää aurinkovoimalla toimivaa kehruukonetta kotonaan Warmawsawin kylässä.

Jacinta Maslai käyttää aurinkovoimalla toimivaa kehruukonetta kotonaan Warmawsawin kylässä. Kuva: IPS/Sanskrita Bharadwaj

Warmawsaw, Meghalaya, Intia – IPS/Sanskrita Bharadwaj
19.4.2025 12.00

Intian Meghalayan osavaltion maaseutualueilla silkkitoukkien kasvatus on syvälle juurtunutta perinnettä. Silkkilangan kehruu ja kutominen ovat pääasiassa naisten tehtävänä. Yhä useampi nainen käyttää aurinkovoimalla toimivaa kehruukonetta silkkilangan tekemiseen.

Philim Makri istuu tuolilla vaatimattomassa peltikattoisessa talossaan ja kehrää taitavasti eri-silkkikoteloita kehruukoneellaan. Makri kuuluu alkuperäiskansa khaseihin, ja hän on yksi seudun monista aurinkoenergiasta hyötyneistä naisista.

Makrin kotikonnuilla Ri-Bhoin alueella Warmawsawissa silkkitoukkien kasvatus, silkkilangan kehräys ja kutominen ovat perinnettä, joka siirtyy sukupolvelta toiselle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Makri käytti langan kehräämiseen perinteistä kädessä pidettävää värttinää, taklia, ennen kuin vaihtoi aurinkovoimalla toimivaan kehruukoneeseen vuonna 2018. Perinneprosessi oli äärimmäisen työläs, kuusikymppinen Makri kertoo. Jatkuvat kivut käsissä, selässä, niskassa ja silmissä uuvuttivat häntä.

Rauhan silkki

Eri-silkki tunnetaan myös ahimsa-silkkinä (rauhansilkkinä). Toisin kuin muita silkkitoukkalajeja, eri-toukkia ei surmata ennen kehruuta, sillä niiden kotelot eivät ole umpinaisia.

Silkkiperhonen munii satoja munia, joista noin kymmenen päivän kuluttua kuoriutuu silkkitoukkia. Toukkia ruokitaan risiininlehdillä kuukauden verran, minkä jälkeen ne sijoitetaan koteloiden kehräämistä edistäviin rakennelmiin. Kun toukka on rakentamassaan kotelossa muuntunut perhoseksi, se pääsee kotelon toisessa päässä sijaitsevasta aukosta vapauteen. Tyhjät kotelot keitetään toukkien jätösten poistamiseksi ja jynssäämisen jälkeen jätetään kuivumaan aurinkoon.

Jacinta Maslai, 38, on vuosikausia kehrännyt eri-koteloista silkkilankaa. Maslain mukaan paras aika toukkien kasvatukselle on toukokuusta lokakuuhun.

– Jos on liian kylmää tai kuumaa, toukat eivät kasva kunnolla, koska ne syövät vähemmän. Jos ne eivät syö tarpeeksi, ne eivät tee riittävän hyvää koteloa, Maslai selittää.

Ilta on kehruuaikaa

Kehruukoneella Maslai pystyy kehräämään 500 grammaa silkkilankaa viikossa.

– Olisi mahdollista päästä kiloonkin viikossa, mutta useimmilla meistä on lapsia ja maatila, joista täytyy myös huolehtia. Siksi useimmiten jäädään 500 grammaan viikossa. Mutta aiemmin taklilla työskennellessäni kokonainen kuukausikaan ei riittänyt kilon kehräämiseen, Maslai sanoo.

Seudun kylät ovat yleensä vailla sähköä päiväsaikaan, mikä ei juurikaan haittaa pelloillaan työskenteleviä maanviljelijöitä. Ilta on kehruuaikaa, sillä kehruukoneiden akut ovat latautuneet päivän auringossa.

– Kehrään usein iltaisin ruuanlaiton jälkeen, kun lapset ovat nukkumassa, Maslai kertoo.

Eri-langan kehräämisen asiantuntijana pidetty ja monin palkinnoin kunnioitettu Makri on myynyt läheisellä torilla kilon lankaa 3 000 rupialla (n. 31,34 euroa).

– Alhaisimman laadun lankakilon hinta on noin 1 200–1 500 rupiaa. Laatuerot näkyvät myös langan sileydessä, Makri sanoo.

Makri myös opettaa kylän muita naisia käyttämään aurinkovoimalla toimivia kehruukoneita. Ihmiset maksavat hänelle koulutuksesta 50–100 rupiaa (0,52-1,04 euroa) päivässä.

Silkkiteollisuus kohti hiilineutraaliutta

Paikallisten naisten kansalaisjärjestö MOSONiE Socio Economic Foundation on toimittanut kehruukoneet kehrääjänaisille.

– Tavoitteenamme on kasvattaa eri-silkin kehrääjien tuottavuutta. Harvalla maalaisnaisella on varaa ostaa konetta, joten tarjoamme heille rahoitusvaihtoehtoja luomalla yhteyksiä naisten ja maaseudulla toimivien pankkien välille. Ideana on edistää naiskäsityöläisten yrittäjyyttä, järjestön perustajiin lukeutuva Salome Savitri selittää.

Esimerkiksi Maslai sai Meghalayan maalaispankista lainan, jonka maksoi takaisin vuoden päästä. Hänellä kesti kolmisen päivää tottua uuteen koneeseen, mutta nykyään hän on kokonaan luopunut värttinästä.

Koneita valmistavan sosiaalisen yrityksen Resham Sutran päällikkö Upasna Jain kiittelee kansalaisjärjestöä, joka on auttanut yritystä perustamaan maaseudulle toimintakeskuksia. Keskuksissa valistetaan ihmisiä, koulutetaan heitä käyttämään koneita ja valvotaan laitteiden laatua sekä tuetaan käyttäjiä.

Aurinkovoimalla viedään silkkiteollisuutta kohti hiilineutraaliutta.

– Koska koneemme toimivat aurinkoenergialla, me säästämme paljon hiilidioksidia. Lisäksi koneemme ovat energiatehokkaita ja toimivat matalalla jännitteellä. Missä vain on runsaasti auringonvaloa, nämä koneet ovat loistava ratkaisu, varsinkin etäisissä kylissä, joissa sähkönsaanti on satunnaista, Jain sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yli miljoona rohingya-pakolaista asuu Cox’s Bazarin pakolaisleirillä Bangladeshin ja Myanmarin rajalla.

Myanmar ei ole turvallinen rohingyoille

Kapteswetin teetilan johtaja Gilbert Korir esittelee luomulannoitteilla kasvatettuja teelehtiä.

Luomuteen viljely yleistyy Keniassa

Tutkija Praveenraj Jayasimhan tarkastelee hiljattain uudelleen löydetyn Cheljoen käärmeenpääkalaa. Talvella se on horroksessa ja kesällä veden ollessa vähissä se kaivautuu koloihin.

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

Quechua-viljelijä Anacleta Mamani kasvihuoneessaan Poquesissa Perun Cuscon alueella, jossa hän harjoittaa luomuviljelyä.

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

Uusimmat

Yli miljoona rohingya-pakolaista asuu Cox’s Bazarin pakolaisleirillä Bangladeshin ja Myanmarin rajalla.

Myanmar ei ole turvallinen rohingyoille

Kapteswetin teetilan johtaja Gilbert Korir esittelee luomulannoitteilla kasvatettuja teelehtiä.

Luomuteen viljely yleistyy Keniassa

Veikka Lahtinen.

Emme ole valmiita fasismin paluuseen

Tutkija Praveenraj Jayasimhan tarkastelee hiljattain uudelleen löydetyn Cheljoen käärmeenpääkalaa. Talvella se on horroksessa ja kesällä veden ollessa vähissä se kaivautuu koloihin.

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Nyt Orpon hallitus lasten terveystarkastuksista: ”Tulee kalliiksi”

 
02

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
03

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

 
04

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

 
05

Järjestö vaatii hallitusta perumaan yhteisöveron alennuksen: ”Heikot perusteet ja virheelliset arviot”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

17.05.2025

Varsinais-Suomen vasemmistoliitto jakoi aluevaltuustopestinsä

17.05.2025

Metsästäjät muuttuivat luonnonsuojelijoiksi – Bangladeshissa etniset vähemmistöt ovat havahtumassa varjelemaan metsiään ja villiä luontoa

17.05.2025

Valokuvat näyttävät Israelin sotarikokset – ja raunioista versovan vastarinnan

17.05.2025

Amputoituja raajoja ja mielen haavoja – Sodan pitkä varjo näkyy kolmasosassa syyrialaisia

17.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela arvioi Purraa:”Ei näemmä kehtaa enää edes puolustaa hallituksen politiikkaa”

17.05.2025

Orpon hallitus häviää taas Marinin hallitukselle – Kansalaisista vain reilu neljännes on tyytyväinen Orpon hallituksen toimiin

17.05.2025

Minja Koskela puolustaa tuilla eläviä terveitä ihmisiä: ”Kun palkka ei riitä”

16.05.2025

Suomen kanta muuttui: Seurauksena epävarmuutta ja epäjohdonmukaisuutta

16.05.2025

Raportti: Ääriliikkeet hyödyntävät nuoren traumataustaa rekrytoinnissaan – ”Tarjoavat positiivisia kokemuksia ja adrenaliinibuustia”

16.05.2025

Vihdoin rajoituksia sähköpotkulautojen käyttöön: Nyt loppuu huppelissa törmäily

16.05.2025

Nyt kiistellään paperittomien terveydenhuollosta: ”Sisäministerin vaihtoehtoiset faktat”

16.05.2025

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

16.05.2025

Vahvat liitot tukevat yhteiskuntarauhaa, muistuttaa poliisien ammattiliitto – ”Päättäjien ja työnantajien pitäisi ymmärtää…”

16.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään