Keskusjärjestö SAK kritisoi kovin sanoin hallituksen puoliväliriihen päätöksiä. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti miljardiluokan veronkevennyksistä, jotka SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorannan mukaan kasvattavat valtion velkaantumista ja johtavat lisäleikkauksiin.
Veronkevennyksistä hyötyvät etenkin yritykset ja suurituloiset. Yhteisövero laskee kaksi prosenttiyksikköä 20:sta kahdeksaantoista. Hintalappu on miljardin luokkaa.
– Veropäätösten taustalla on elinkeinoelämän etujärjestöjen vaatimukset ja tutkimustiedon sivuuttava toiveajattelu. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö varoitti aiemmin, että yritysten lobbareiden ajamilla veronkevennyksillä voisi olla vakavia seurauksia Suomelle. Hallitus päätti kuitenkin sivuuttaa nämä varoitukset ja lähti toteuttamaan yritysten toivelistaa, Kaukoranta tylyttää tiedotteessa.
Kaukoranta tiivistää, että nyt tehdyt päätökset osoittavat, ettei hallitusta huoleta valtion velkaantuminen. Hän kutsuu päätöksiä hallituksen talouspolitiikan kovan linjan jatkamiseksi.
– Jo valmiiksi varakkaiden verotusta kevennetään samalla kun julkisista palveluista ja pienituloisilta leikataan. Hallituksen politiikassa ei ole kyse valtion velkaantumisen taittamisesta, vaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion murentamisesta
Pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) perustelivat kevennyksiä sillä, että niistä tulee dynaamisia vaikutuksia. Niiden ansiosta kevennykset rahoittavat itsensä.
Kaukoranta huomauttaa, ettei perustelu kestä kriittistä tarkastelua. Hänen mukaansa taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä siitä, että veronkevennysten kasvuvaikutukset jäävät sen verran pieniksi, etteivät ne rahoita itseään.
Kaiken lisäksi hallitus on leikannut pienituloisten ostovoimasta ja koulutuksesta, mikä vie sen toiminnalta myös johdonmukaisuuden, Kaukoranta sanoo.
Eläkerahoja syödään
Keskiviikkoiltana pidetyssä tiedotustilaisuudessa Orpo kertoi, että veronkevennysten tekemää aukkoa paikataan veronkorotuksilla ja lisäleikkauksilla. Esimerkiksi kuntien valtionosuuksia leikataan. Nykyään peruskoulutus on kuntien suurin menoerä eli päätös voi johtaa lisäleikkauksiin koulutuksesta. Hallitus leikkaa myös korkeakoulujen rahoituksesta.
Lisäksi hallitus paikkaa budjettivajetta kasvattamalla Valtion eläkerahaston tuloutuksia valtion budjettiin.
– Eläkerahastojen syöminen on hallitukselle keino peitellä sen veropäätösten vaikutusta valtion talouteen. Pysyvien alijäämien paikkaaminen omaisuustuloilla ei ole kestävää talouspolitiikkaa, Kaukoranta tiivistää.
Malli murskaksi
Kehysriihestä vuodettiin hyvissä ajoin ulos, että hallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Se tarkoittaa veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle.
Verovähennyksen poistaminen heikentäisi taloudellisia kannustimia liittyä ammattiliittoon tai työnantajajärjestöön. Tämä voi pidemmällä aikavälillä johtaa järjestäytymisasteen alentumiseen ja sitä kautta kollektiivisen sopimisen rapautumiseen.
– Hyvinvointivaltion palveluiden ja etuuksien ohella pohjoismaisen mallin toinen kulmakivi on työehtosopimuksiin perustuva kollektiivinen sopiminen. Hallituksen uudet päätökset asettuvat jatkumoksi aiemmille työmarkkinaheikennyksille. Näyttää selvältä, että hallituksen tavoitteena on pohjoismaisen työmarkkinamallin murentaminen Suomessa, Kaukoranta päättää.
uutiskirje 