Kymmenvuotiaat parhaat kaverit, ja ylipäätään toistensa ainoat kaverit, Albin ja Elliot leikkivät lumisotaa Oravaisissa Pohjanmaalla. Lumipallo rikkoo autioksi jääneen työläisasunto Capellan ikkunan. Rakennukseen meneminen on oikeastaan kielletty, mutta uteliaisuus vie voiton. Kotiin seikkailusta palaa ainoastaan Elliot. Albin on kadonnut. Lumipyry peittää kaikki jäljet. On joulukuu.
Oravaisissa asuva Nilla Kjellsdotter on siitä poikkeava suomalainen dekkaritähti, että hänen kirjansa julkaisee ruotsalainen kustantaja, jonka jälkeen ne saadaan kotimaahan suomennoksina. Kolmea ensimmäistä Murhia Pohjanmaalla -sarjan kirjaa myytiin 350 000 kappaletta. Niistä ensimmäisestä Kivipuiston tytöstä ruotsalaiskustantajat kilpailivat huutokaupalla.
Ruotsissa on omastakin takaa kymmeniä menestyviä naisdekkaristeja, mutta naisten kirjoittamien murhatarinoiden jano tuntuu olevan suurempi kuin tarjonta. Kjellsdotterin ensimmäinen dekkari solahti hyvin periruotsalaiseen kaavaan, jossa työssään huipputaitavalla rikostutkija Mija Wadölla on yksityiselämässä ongelmia ja menneisyydessä salaisuus.
Kivipuiston tyttö oli siis kaikin tavoin pätevä, mutta ei mitenkään omaperäinen dekkari. Kahta seuraavaa osaa en ole lukenut, mutta sana on kiirinyt, että niissä taso on noussut huomattavasti.
Neljäs osa Ei sinun lapsesi vahvistaa, että huhut pitivät paikkansa. Kjellsdotter on laatinut niin taitavan tarinan, että vaikeaa olisi pistää enää paremmaksi. Albinin katoamisesta lähtevä tapahtumasarja käy tunteisiin, on mysteerinä kekseliäs eikä piinaavaa jännitystäkään puutu.
Sijaisvanhemmilla asuvan Albinin on määrä muuttaa lähipäivinä äitinsä Johannan luo. Sairaanhoitajana työskennellyt Johanna jäi vakavan pahoinpitelyn jälkeen huumekoukkuun, jonka takia hänet irtisanottiin. Nyt asiat ovat kunnossa ja edessä on yhteinen joulu Albinin kanssa.
Johannalla on kuitenkin salaisuus, ja niin on myös Elliotin äidillä Marialla, jota kylällä pidetään epäsosiaalisena.
Vaasan poliisilla on tutkinnassa joukko raa´an rikosjengin tekemiä kultasepänryöstöjä, mutta se saa jäädä taka-alalle Albinin katoamisen takia.
Teoksen takaumissa seurataan Ruotsissa asuvaa pienen pojan äitiä, jota tuntematon vainoaja uhkaa.
Näistä aineksista Nilla Kjellsdotter kehittää ihanan piinalliseksi kohoavan arvoitusdekkarin. Jos ensimmäisessä osassa liian tutut ruotsalaisvaikutteet latistivat kokonaisuutta, niin viimeistään nyt kirjailija kirjoittaa omaa juttuaan omalla äänellä niin paljon kuin se on mahdollista tässä genressä, jossa pohjoismaisia dekkareita kirjoitetaan ja suomennetaan kymmeniä vuodessa.
Kjellsdotterilla on hieno kosketus muihinkin kuin päähenkilöihinsä. Hän saa oikeasti kiinnostumaan Johannan ja Marian taustoista, ja huolestumaan Albinista, joka tuntuu olevan kultainen poika.
Päähenkilön yksityiselämä kuuluu itsestään selvästi pohjoismaiseen dekkariin. Raskaana oleva Mija Wadö on työnarkomaani, joka salaa ennenaikaiset supistukset kumppaniltaan poliisikollega Ronnielta. Tulevasta äitiydestä huolimatta Mijan on vaikea sopeutua uuteen tilanteeseen, jossa hänen kotiinsa on muuttanut mies tapoineen ja tavaroineen.
Rikosjuoni ja Mijan yksityiselämä solahtavat teoksessa saumattomasti yhteen. Muukaan poliisiyhteisö ei jää enää hahmottomaksi niin kuin alussa.
Ei sinun lapsesi on perinteinen, mutta silti riittävän persoonallinen rikosromaani, jossa menestys ja laatu kohtaavat. Sen luulisi olevan vahvoilla, kun vuoden parhaan kotimaisen dekkarin valinta alkaa loppuvuodesta. Nilla Kjellsdotter pesee nyt useimmat ruotsalaiset heidän omilla aseillaan.
Nilla Kjellsdotter: Ei sinun lapsesi (Inte ditt barn). Suomentanut Anne Heroja. 400 sivua, Gummerus 2025.