Ranskalaisdokumentissa Munkit laboratoriossa (2006) nähdään kiinnostava kohtaaminen amerikkalaisten huippututkijoiden ja nepalilaisten buddhistimunkkien kesken. Neurotutkija Clifford Saron kertoo taustaa tapahtumille, jotka 1990-luvun alussa johdattivat länsimaisen tieteen buddhalaisen perinteen pariin.
Tunteet kiinnostavat nykyisiä aivotutkijoita, eikä ihme, sillä erilaiset psyykkiset häiriötilat ja sairaudet ovat yhä yleisempiä. Tutkijat haluavat selvittää, onko mahdollista säädellä tunteita ja muuttaa jopa luonnetta. Tältä pohjalta 2 500-vuotinen buddhalaisperäinen tunneharjoittelu haastaa länsimaisen psykologian.
Aivotutkijoiden löydökset ja yhdessä munkkien kanssa toteutetut laborotoriotutkimukset tukevat vahvasti käsitystä, että meditaatiotyyppisellä keskittymisharjoituksella voi olla merkittäviä seuraamuksia. Psykiatri Margaret Kemenyn mukaan kyseisen harjoituksen on todettu vähentävän herkkyyttä sosiaaliselle uhalle ja torjunnalle.
Keskittyminen hengityksen kaltaiseen automaattiseen toimintaan on todettu tehokkaaksi myös erilaisissa taistelu- ja itsepuolustuslajeissa. Niihin ei tässä puututa, sen sijaan kylläkin myötätunnon käsitteeseen. Sen edistämiseksi buddhalaiset ovat kehittäneet mielenharjoitusjärjestelmiä, joita diplomaattisen epäilevästi kommentoi psykologian professori Paul Ekman.
Munkit laboratoriossa. Yle Teema maanantaina kello 18.00.
lehti 