”EU:n rakenteet on uudistettu. Parlamentti on keskeisin lainsäädäntöelin, jonka alahuoneena toimii nykyinen Euroopan parlamentti. Ylähuone koostuu jäsenvaltioiden edustajista, jotka valitaan suoralla kansanvaalilla. Komissio toimii hallituksena, joka on valittu parlamentin poliittistenvoimasuhteiden mukaan.”
Tällaisesta visiosta kirjoitti eurooppaministeri Alexander Stubbin koolle kutsuma, poliittisilta taustoiltaan kirjava nuorten ryhmä Mikä EU:sta tulee isona? -raportissaan. Se on nuorten toiveiden mukainen näkemys EU:sta kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Raportin tekijät korostavat, etteivät he ole halunneet antaa poliittisten ja taloudellisten realiteettien liiaksi sumentaa heidän näkemystään.
Liittovaltio-EU tai EU ilman yhteistä rahaa – ne ovat vaihtoehdot.
Nuoret luonnostelevat liittovaltio-EU:ta, jossa yhdistyisi toimiva EU-tason poliittinen demokratia nykyistä syvemmän taloudellisen yhdentymisen sisältävään talous- ja rahaliittoon. Se koostuisi muun muassa kolmesta uudesta unionista: pankkiunionista, verounionista ja poliittisesta unionista.
Näiden unioneiden muodostamissa puitteissa EU-parlamentti ja EU-hallitus päättäisivät yhdessä Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa EU-maissa toteutettavasta talous- ja yhteiskuntapolitiikasta. Nuorten visioon kuuluu pohjoismaisen hyvinvointimallin edistäminen liittovaltio-EU:ssa.
Vaikka nuoret eivät sitä raportissaan suoraan totea, heidän hahmotelmaansa voi tulkita siten, että liittovaltio-EU:ssa on EU:n laajuinen tulonsiirtojärjestelmä, joka turvaa kansalaisten elinoloja huonoina aikoina ja tukee myös jäsenmaiden valtiontalouksia.
Nykyinen kriisi osoittaa sen, ettei liittovaltio-EU voi toimia hyvin ilman tällaista tulonsiirtojärjestelmää. Se on oleellinen osa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Nuorten visioon kuuluu myös se, että EKP toimisi jäsenmaiden viimekätisenä lainanantajana.
Suomalaisen EU-keskustelun kannalta nuorten visiossa ei ole tärkeintä hahmotelma liittovaltiosta vaan se, että 26 nuoren ihmisen muodostama ryhmä ottaa pikemminkin jollekin poliittiselle puolueelle kuuluvan roolin liittovaltio-EU:sta keskustelemisessa. Esimerkiksi mikään keskeinen hallituspuolue ei ole tällaista keskustelua viritellyt, vaikka EU:n tulevaisuuden kannalta lähitulevaisuus on erityisen tärkeätä aikaa.
Liittovaltio-EU tai EU ilman yhteistä rahaa – ne ovat vaihtoehdot. Niistä pitäisi ehdottomasti keskustella esimerkiksi kesäkuussa pidettävässä Vasemmistoliiton puoluekokouksessa.
Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija.
lehti 