Kuntien on pystyttävä huolehtimaan siitä, että asukkaat saavat lakisääteiset palvelut. Tämä on kunnan velvollisuus, niin rikkaan kun köyhänkin.
Köyhien kuntien keinona on verotulojen tasausjärjestelmä. Tarve järjestelmän uudistamiseen on noussut sitä selkeämmin esille, mitä enemmän kuntien osuus julkisten palvelujen rahoituksessa on kasvanut. Kasvu on ollut nopeaa parin viimeisen vuosikymmenen aikana.
Verotulon tasausta maksavia kuntia oli 62 kappaletta vuonna 2010. Niiden maksama verontasaus ylitti 800 miljoonan euron rajan. Tasausta sai samaan aikaan 258 kuntaa.
Verotuloja tasataan kahden vuoden viiveellä. Verotustietojen vuodelta 2009 varmistuessa marraskuussa viime vuonna saatiin tietää, että Helsinki maksaa tänäkin vuonna verontasausta eniten, 303 miljoonaa euroa. Se muodostaa kärkiviisikon Espoon Vantaan, Tampereen ja Oulun kanssa.
Asukasta kohti laskettuna tasausta maksaa eniten Kauniainen (1246 euroa). Helsingillä vastaava luku on 527 euroa.
Virtuaalista
maksuliikennettä
Maksaminen on tässä yhteydessä enemmän virtuaalinen kuin konkreettinen käsite. Mitään todellista maksuliikennettä ei kuntien kesken tapahdu. Tämä johtuu siitä, että verotulojen tasaus on osa valtionosuuksien määräytymisjärjestelmää.
Tasauselementtejä on kaksi. Tulopohjan tasauksen eli verotulojen tasauksen ohella vaikutuksensa on kunnan olosuhteet huomioonottava valtionosuusjärjestelmä.
Kuntaliitto vaatii tulevaan hallitusohjelmaan kirjausta valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Vaatimukset voi kiteyttää neljään kohtaan. Järjestelmästä halutaan nykyistä yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi, kannustavampi ja kuntien olosuhteet paremmin huomioon ottava.
Olosuhteet kunnissa muuttuneet
Kuntaliitto perustelee vaatimuslistaansa sillä, että valtionosuuksien perusteet kuvaavat nyt huonosti muuttuneita olosuhteita. Tärkeimpänä syynä tähän tilanteeseen pidetään tutkimustiedon puutetta.
Tasaus lisätään kunnan valtionosuuksiin tai vähennetään niistä. Näin Helsinki saa valtionosuutta 303 miljoonaa euroa vähemmän kuin sille kuuluisi.
Verotulotilaston viimeisen sijan valloittanut 1 200 asukkaan Merijärven kunta Pohjois-Pohjanmaalla puolestaan saa valtionapua 1,1 miljoonaa euroa enemmän kuin mikä sille laskettu valtionosuus ilman tasausta olisi. Merijärvi saa valtionosuutta asukasta kohden 1 247 euroa, siis lähes eurolleen saman summan, minkä Kauniaisten asukas maksoi.
Valtionosuudet ”liikkuvat” kerran kuukaudessa. Niitä on 650 miljoonaa euroa ja maksupäivä on kuukauden 11. päivä.
lehti 