Valtamediassa on tehty vertailuja vain 3-4 suurimman puolueen veromallien kesken. Näissä vertailuissa pienistäkin eroista on revitty suuria otsikoita. Kuva muuttuu olennaisesti kun mukaan otetaan myös Vasemmistoliiton ja vihreiden veromallit. Tältä pohjalta suoritetun vertailun tulokset on julkistettu SAK:n nettisivuilla. Ne perustuvat ekonomisti Ilkka Kaukorannan laskelmiin.
Vertailun tulokset on esitetty oheisessa kuviossa tulonsaajakymmenyksittäin siten, että numero 1 kuvaa pienituloisimpia ja 10 suurituloisimpia. Mukana ovat vain työn verotuksen kannalta keskeiset verot, kuten ansio- ja kulutusverot. Muut verot kuten pääoma-, yritys-, kiinteistö- ja perintöverotus eivät tarkasteluun sisälly.
Yhdellä vilkaisulla kuviosta voi nähdä, että Vasemmistoliiton verohelpotukset pieni- ja keskituloisille ovat aivan omaa luokkaansa: pienituloisimman kymmenyksen ostovoima kasvaa puolueen veromallissa seitsemän prosenttia ja vielä keskituloisellakin noin kaksi prosenttia. Syynä on se, että Vasemmistoliiton mallissa kunnallisverotuksen perusvähennyksen täysi määrä kohotetaan 10 000 euroon. Se suosii voimakkaasti pienituloisia.
Myös vihreiden veromalli suosii pienituloisimpia, mutta vain hieman.
Vasemmistoliiton lisäksi myös vihreiden veromalli suosii pienituloisimpia, mutta vain hieman. Sitä vastoin muiden puolueiden malleissa verojen vaikutus ostovoimaan on nollan tuntumassa. Kokoomuksen ja keskustan veromallissa ansio- ja kulutusverotuksen muutoksella on ostovoimaa pienentävä vaikutus, erityisesti pienituloisimpien joukossa.
Tämä saattaa kuulostaa erikoiselta, kun julkisesti lähes kaikki puolueet ovat väittäneet suosivansa nimenomaan pieni- ja keskituloisia. Mutta ainakaan ansio- ja kulutusverojen osalta tämä kuva on väärä. Tämä vääristymä voi tosin osittain johtua laskelmasta pois jätetyistä veroista, kuten pääomaverosta. Nekin huomioiden ero Vasemmistoliiton ja muiden puolueiden välillä näyttäisi olevan varsin selvä.
Kaiken kaikkiaan Vasemmistoliiton veromalli keventää ansio- ja kulutusverotusta yli miljardilla. Näin syntyvän aukon se täyttäisi muun muassa työnantajien Kela-maksun ja varallisuusveron palautuksella (miljardi euroa), progressiivisella pääomaverotuksella (700 miljoonaa euroa) ja harmaan talouden vuotoja tukkimalla (500 miljoonaa euroa). Yhteenlaskettu nettovaikutus olisi noin + 2,7 miljardia euroa.
Veromalleissa on siis huomattavia eroja, mutta kolmen tai neljän suurimman puolueen malleista niitä on vaikea löytää.
lehti 