Maan puolivuotiaan hallituksen paras aikaansaannos on kolmen vasemmistoliiton kansanedustajan, Anna Kontulan, Martti Korhosen ja Risto Kalliorinteen mielestä yksi ja sama asia.
– Perusturvan nostaminen, Korhonen sanoo työttömyysturvaan vuoden vaihteessa tulevasta 120 euron korotuksesta.
Kontula toteaa, että suurimmat saavutukset saatiin jo ennen kuin hallitus aloitti työskentelynsä eli hallitusohjelmaväännössä. Näihin kuuluu myös tuo 120 euron korotus.
– Olen pienituloisista lähtökohdista ja ymmärrän, mikä merkitys kympeillä tai satasilla on ihmisten elämään, Kontula sanoo.
Kalliorinne ottaa korotuksesta kunnian puolueelleen.
– Tiedän, että se on meidän porukan tappelema asia eikä sitä olisi koskaan tullut ilman meitä, hän sanoo.
– Näinä aikoina yksikään muu Euroopan maa ei paranna köyhimpien ihmisten elintasoa, mutta me parannamme.
Panos on vaikuttanut
Tamperelainen Kontula arvioi hallituspuolueen eduskuntaryhmässä olevan selvästi suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa päivänpolitiikkaan kuin oppositiossa.
– Minulla on jo parikin sellaista juttua, joista ihan varmasti tiedän panokseni vaikuttaneen lopputulokseen, Kontula sanoo.
Asialla on kuitenkin kääntöpuoli.
– Kun ollaan kabineteissa, puolue helposti keskittyy katsomaan establishmenttiä. Tällöin uuden ja vaihtoehtoisen luomiseen jää paljon vähemmän resursseja. Se tekee politiikasta reaktiivista.
Hallitusohjelmaan suurimmat saavutukset
Asioita, joita olisi tosi vaikea hyväksyä, hallitustyö ei ole vielä juuri tuonut eteen.
– Tiedän, että niitä saattaa tulla, ja niitä pitää katsoa sitten asia kerrallaan, Kontula sanoo, mutta mainitsee yhden:
– Minulle iso periaatteellinen kysymys on Suomen asekauppapolitiikka. Hallitus hyväksyi isot kaupat Saudi-Arabian kanssa, vaikka meidän ministerit vastustivat niitä.
Kontula vastustaa Euroopan tukipaketteja, mutta niissä päätökseen ei ole tullut vaikeita asioita.
Historian huonoin oppositio
Kontula sanoi vasemmistoliiton ryhmäpuhetta pitäessään pari viikkoa sitten eurokriisiä koskeneen välikysymyksen keskustelussa, että Suomessa on historiallisen huono oppositio. Palautetta tuli oppositiostakin.
– Lähinnä myönteistä, Kontula hymähtää.
– Minulle tulee välillä sellainen olo, että pitäisikö oppositiota mennä neuvomaan erityisesti EU-kriisikysymyksissä. Siinä on asioita, joita isojen oppositiopuolueiden nähdäkseni pitäisi nostaa keskusteluun, esimerkiksi talouskuri, josta meillä ei ole käyty lainkaan sen tason keskustelua kuin muualla Euroopassa on viime viikkoina käyty.
Kontulan mielestä oppositiossa olo ei tarkoita, että on ulkona politiikasta.
– Hyvin hoidettu oppositiopolitiikka on tärkeä ja keskeinen osa demokraattista järjestelmää. Jos se hoidetaan huonosti, hallitus ei joudu panemaan parastaan ja siltä pääsee läpi kömmähdyksiä.
Kontulan mielestä nyt ei ole aika puhua siitä, pitääkö vasemmistoliiton olla hallituksessa.
– Kun hallituskausi päättyy, katsotaan, oliko se viisas valinta, hän sanoo.
– Sitä ennen pelataan näillä pelimerkeillä, jotka ovat nyt käytössä. Asiaa voi pohtia, jos näyttää siltä, että on syytä lähteä hallituksesta, mutta nyt ei ole sellaista aktuaalia tilannetta.
Summa jaettuna kuudella
Oululainen pitkän linjan kansanedustaja, entinen ministeri ja ryhmänjohtaja Martti Korhonen arvioi, että kannattaa olla siellä, missä vaikutetaan.
– Politiikan tarkoitus on muuttaa yhteiskuntaa. Jos sitä haluaa, pitää olla hallituksessa, jossa päätökset valmistellaan ja tehdään.
Oppositiopolitiikalla onnistutaan joskus lihottamaan puoluetta.
– Jos politiikka on pelkkää vaalimatematiikkaa, olen väärässä hommassa, Korhonen tuhahtaa.
– Pitää hakea paikkoja, joissa yhteiskunnallinen vaikutus maksimoidaan. Se ei tarkoita, että hallituksessa ollaan millä hinnalla hyvänsä. Pitää olla herkkyys arvioida, kumpi on köyhän ja työtätekevän ihmisen etu, hallitus vai oppositio. Periaatteita ei pidä myydä.
Korhonen muistuttaa siitä, että politiikka on kompromisseja.
– Harvoin saa sitä, mitä itse haluaa, hän sanoo.
– Kuuden puolueen hallituksessa on pakko hyväksyä se, että tulos on asioiden summa jaettuna tässä tapauksessa yleensä kuudella.
Hallituspuolueessa ollaan tiedon lähteillä ja valmistelun ja päätöksenteon ytimessä.
– Se on näkymätön, mutta iso asia. Hallituksessa pystyy vaikuttamaan asioiden sisältöön kun taas oppositiolle jää arvostelijan rooli, Korhonen sanoo.
Kriisi liittyy joka asiaan
Hallituskauden ylivoimaisesti hankalimmaksi asiaksi hän nostaa EU-rahoituskriisin.
– Se liittyy joka asiaan. Luulen, että sen käsittely olisi yhtä tuskaista, vaikka olisimme oppositiossa. Nyt sentään saadaan informaatiota ja voidaan yrittää olla tämänkin asian päällä eikä vain vietävänä.
Hän muistuttaa vielä Suomen vaikutusvallan koosta:
– Olemme 500 miljoonasta viisi miljoonaa, hän sanoo
– Pahinta lienee se, että kukaan ei pysty varmasti sanomaan, mikä olisi oikea ratkaisu. Eikä sitä olisi oppositiossakaan, se olisi vain ratkaisujen arvostelua. Se on vähän huono tapa tehdä politiikkaa, olla vaikuttamatta sisältöön.
Yksi kiistanalainen päätös tältä syksyltä on Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittäminen, jonka vuoksi työntekijöiden työehdot heikkenevät.
– Se on sitä tuskaa, joka pitää kantaa, Korhonen sanoo.
– Siinä yritettiin vaikuttaa maksimaalisesti paremman ratkaisun puolesta. Mutta jos emme olisi hallituksessa, tähänkin lievennykset olisivat jääneet saavuttamatta. Voi miettiä, mitä tälle asialle olisi voinut tehdä oppositiossa. Arvostella päätöstä. Puhdasoppinen oikeassa oleminen ei lopulta anna paljoa.
On osattava
Vasemmistoliiton poliitikoista iso osa on niitä, joille hallitustyöskentely on uusi kokemus. Vie aikansa oppia toimintatavat ja hallintomallit.
– Niin eduskuntaryhmällä kuin ministeriryhmällä on tässä opettelemista. Virheitäkin tulee, mutta se pitää hyväksyä eikä niitä pidä liioitella, Korhonen arvioi.
– Meillä on ollut pientä kompastelua, muttei onneksi mitään, mikä aiheuttaisi dramaattisia seurauksia.
Hallitusvastuussa poliitikon onkin oltava tarkempi kuin oppositiossa, koska asiat menevät päätökseen.
– Varsinkin pienehkö oppositiopuolue vaikuttaa sillä, että hallitsee asiat. Voimalla emme pysty vaikuttamaan.
Iso vastuu on eduskuntaryhmän puheenjohtajalla. Korhonen oli ryhmänjohtaja edellisen hallitusrupeaman aikana ja hän on ollut ryhmyrinä myös oppositiossa. Nyt vasemmistoliitossa tehtävää hoitaa Annika Lapintie.
– Hyvä ryhmyri on puolueen vaikutusvaltaisin ministeri, Korhonen muotoilee.
– Hän on koko ajan valmistelun ytimessä.
Tuorein näkyvä tulos on Yle-rahoitus, jonka ryhmänjohtajat saivat soviteltua.
– Ryhmänjohtajat ovat mukana, jos joku asia kriisiytyy. Se on erittäin mielenkiintoinen ja mukava, mutta työteliäs tehtävä, jossa joutuu käsittelemään todella isoja tietomääriä.
Korhonen arvioi, että oppositiopuolueen ryhmyri kuormittuu puolet siitä, mitä hallituspuolueen.
– Rooli on erilainen. Oppositiossa pitää panostaa täysistuntotyöskentelyyn ja hakea näkyvää roolia julkisuudessa.
Myös rivikansanedustajan rooli on erilainen hallituspuolueessa ja oppositiossa.
– Meidän pienessä ryhmässä jokaisella on vastuualue. Kukaan ei voi löysätä kuten isommissa eduskuntaryhmissä ehkä voi, kun on aina joku muu, joka ottaa vastuun.
– Se teettää töitä, koska olet valiokunnassa ainoana ja hallituspuolueen edustajana koko ajan valmistelussa mukana. Oppositiossa otat vastaan sen, mikä annetaan, vaikka totta kai sielläkin taitava edustaja pystyy vaikuttamaan.
Oppositio kasvattaa, samoin hallitus
Korhoselle ei ollut vaikeaa viimeksi siirtyä hallituksen puolelta oppositioon.
– Se kuuluu politiikkaan, että jokainen vuorollaan lähtee hallituksesta tai menee hallitukseen, hän sanoo.
Mutta turhautumisen tunne tuli kuitenkin tutuksi.
– Oli kaksijakoinen olo. Toinen oli helpotuksen tunne kahdeksan vuoden pirun kovan duunin jälkeen. Toinen oli turhautuminen.
Hän toteaa, että siirtymiset ovat osa demokratiaa.
– Kumpikin kasvattaa ihmistä, kumpaakin tarvitaan demokratiassa ja luulen, että Suomen mallissa, jossa äänestetään henkilöä, se panee miettimään arvoja ja pitää nöyränä äänestäjien edessä.
Sadoittain esityksiä kumoon
Risto Kalliorinteelle oppositiokansanedustajien työn ankeus konkretisoitui eduskunnan syksyn päättäneiden budjettiäänestysten aikana jouluviikolla.
– Sadoittain heidän tosissaan värkkäämiään esityksiä äänesteltiin nurin. Tällaisella hetkellä ajattelin, että on parempi olla tällä puolella, koska täällä voi aidosti myös saada jotain aikaan.
Tulosta saa, kun on suoraan yhteydessä ministereihin asiallisten ja hyvin perusteltujen esitysten kanssa. Eduskunnassa voi vaikuttaa oman valiokuntansa käsittelemiin lakiesityksiin yhdessä hallituspuolueiden valiokuntavastaavien kanssa.
– Samaan tapaan olen toiminut kuntapolitiikassa. En tehtaile valtuustoaloitteita, vaan pyrin olemaan yhteydessä kaupunginjohtajiin, kaupunginhallituksen puheenjohtajiin ja muihin vaikuttajiin. Sitten sitä voi huomata, että oma kanta näkyy päätösesityksissä.
Hän arvioi, että vaaleissakaan hänen vaikuttamistapansa ei häviä, vaikka oma nimi ei ole esillä.
– Kyllä ihmiset näkevät, kenen työ tuottaa tulosta ja kenen näennäistulosta.
Huonon ajan hallituspuolue
Kalliorinnettä harmittaa se, että aina, kun vasemmisto on hallituksessa, on huonot ajat.
– Lipposen ensimmäisen hallituksen aikaan koko Suomi oli romahtamassa taloudellisesti ja nyt tuntuu, että romahdus koskee koko Eurooppaa. Se luo tuskaa, että joudumme hanskaamaan tätä hommaa, hän sanoo ja haaveksii:
– Ollapa ollut viime kaudella hallituspuolueen kansanedustaja. Olisi ollut kiva vain keksiä hyviä kohteita ja lobata niitä ministereille.
Koska edessä ovat entistä tiukemmat ajat, vasemmistoliittoa tarvitaan.
– Maaliskuussa on niin kovat säästöpaineet, että siellä tosissaan tarvitaan vasemmistoliittoa katsomaan ettei köyhimpiä kohdella kaltoin.
Sormi osoittaa vihreisiin
Palveluja koskevista asioista tärkeimmäksi Kalliorinne nostaa Vanhuspalvelulain.
– Sitä vahdimme ylitse muiden.
Kalliorinne toteaa, että kaikki säästöpäätökset ovat ikävimpiä asioita.
– Kohdallani kyseenalaisin yksittäinen päätös tähän mennessä lienee oman valiokunnan käsittelemistä on kiinteistöveron tasausmuutoksen vieminen. Tuntui, että kaikkea sitä joutuu tekemään. Lopputulos oli ehkä muuta kuin mitä hallitusneuvotteluissa tarkoitettiin, mutta toivottavasti se korjataan, kun kuntien valtionosuudet remontoidaan. Uskon, ettei tämä ole pitkäaikainen muutos, ja siksi sen kanssa pystyy ehkä elämään.
Puolustusvoimien ruokahuollon työntekijöiden kohtalosta Kalliorinne osoittaa hallituskaveria.
– Käytännössä vihreät ratkaisivat asian olemalla yhtiöittäjien puolella. Me hävisimme.
Kalliorinne ei elättele ruusuisia kuvia hallituskaudesta.
– Kausi tulee olemaan tosi vaikea, koska taloustilanne yhä huononee. Meidän täytyy panostaa siihen, että saamme minimoitua vahingolliset päätökset.
uutiskirje 
