Presidentinvaalin ensimmäinen kierros on huomenna. Tämän kolmiviikkoisen kampanjajakson Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki muistaa varmasti loppuikänsä. Mies on kiertänyt maata ristiin rastiin sekä esiintynyt kymmenissä radio-, tv- ja nettikeskusteluissa. Vielä lauantaina kampanjointia riittää Helsingissä iltapäivään.
Miten mies kestää tällaisen?
– Sillä jaksaa, kun on niin valtavasti ihmisiä tilaisuuksissa, tekemässä vaalityötä ja hyvää tunnelmaa. Siitä saa voimaa.
Tämä on sinulle toinen kampanja selvästi alle vuoden sisällä. Miten koet kampanjoinnin?
– Tykkään erityisesti siitä, että pääsee juttelemaan ihmisten kanssa. Presidentinvaalikampanja on sillä tavalla erilainen, että kun tilaisuuksissa käy niin valtavasti ihmisiä, ei kaikkien kanssa pääse juttelemaan henkilökohtaisesti, vaan tehdään yleisiä kysymyksiä, joihin vastaan.
Gallupien mukaan kampanja on ollut nousujohteinen. Mikä siinä on takana?
– Meidän esiin nostamamme teemat ja arvot ovat kaikkein lähimpänä tavallisia suomalaisia ihmisiä. Tämä näkyy esimerkiksi vaalikoneissa. Jokaisen pitää äänestää ensimmäisellä kierroksella omasta mielestään parasta ehdokasta eikä miettiä, kuka on toiseksi tai kolmanneksi paras. Niin demokratia toimii.
Alussa läksi liikkeelle voimakkaan Nato-vastaisella teemalla. Nyt kukaan presidenttiehdokkaista ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä. Onko asia siis kunnossa?
– Joku päivystävä dosentti oli pahoittanut mielensä siitä, että Arhinmäki pakotti Nato-myönteisetkin ehdokkaat ottamaan kielteisen kannan.
– Siinä on edelleen selvät erot, millaiseksi kukin näkee Naton roolin. Kyllä vai ei -vastaus ei riitä. Pitää miettiä myös, vahvistaako Suomi YK:n roolia vai jatketaanko osallistumista entistä enemmän operaatioihin Nato-lipun alla, toki YK:n mandaatilla.
– Pitää tietysti myös toivoa, että se mitä on sanottu, pitää jokaisen ehdokkaan kohdalla kuuden vuoden ajan.
Mitkä muut ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat erottavat ehdokkaita toisistaan?
– Se, minkä tyyppiseen kriisinhallintaan Suomi osallistuu. Itse olen painottanut, että Suomella pitää olla iso rooli kriisien ennalta ehkäisemisessä nostamalla naisten ja lasten koulutustasoa. Siinä meillä on osaamista.
– Myös ilmasto- ja ympäristöasioita pitää nostaa kriisien ennalta ehkäisynkin näkökulmasta. Jos ilmastonmuutosta ei pysäytetä, tulee entistä enemmän asuinkelvottomia asuinalueita aavikoitumisen ja tulvien takia sekä puutetta puhtaasta vedestä. Tämä saa aikaan pakolaisvirtoja.
– Selviä painostuseroja on myös turvallisuuskysymyksissä. Olen oikeastaan ainoa ehdokas, joka sanoo suoraan, että puolustusmenoista pitää karsia.
Euroopan ulkopuolisen maailman muuttuminen on jäänyt vähälle huomiolle vaalikeskusteluissa. Miten uusien maiden nousu Kiinan johdolla vaikuttaa kansainväliseen järjestelmään?
– Kylmän sodan aikana maailma oli kaksinapainen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen on oikeastaan ollut vain yksi napa. Nyt muun muassa Kiinan, Intian ja Brasilian merkitys kasvaa. Maailma muuttuu moninapaisemmaksi. Presidentillä on tärkeä rooli nimenomaan näiden maiden suuntaan. Siellä voi avata ovia.
Onko tämä myönteinen kehitys?
– On kysymys sitten kotimaan politiikasta tai maailmanpolitiikasta, niin mitä enemmän valta jakautuu ja mitä vähemmän se on keskittynyttä, sitä parempi.
Miten EU-henkinen olet?
– Suhtaudun aika kriittisesti EU:n harjoittamaan politiikkaan Suomen jäsenyyden aikana. Työntekijöiden oikeudet, sosiaaliset oikeudet ja ympäristökysymykset eivät ole olleet keskeisellä sijalla, vaan pääomien vapaa liikkuminen ja yritysten vapaudet. Tämän politiikan suunta on muutettava. EU:ssa on sekä hyviä että huonoja asioita. Huonoja pitää pyrkiä korjaamaan.
Yksi huono asia on se, ettei talouskriisi hellitä. Toinen nationalismin nousu. Miten nämä vaikuttavat yhteistyöhön EU:ssa seuraavan kuuden vuoden aikana?
– Ranskalla ja Saksalla on selvä pyrkimys tiiviimmäksi ja keskusjohtoisemmaksi unioniksi, jossa niillä on entistä enemmän valtaa päätöksenteossa. Toisella puolella on Iso-Britannia. Luulen EU:n jakautuvan entistä enemmän erilaisten alueiden ja intressien mukaan.
– Suomen EU-politiikan linjana on ollut pyrkiminen ytimiin, joissa asioista päätetään eikä tuoda kauheasti omia asioita esille. Nyt eurokriisin ja uuden hallituksen myötä meillä on ollut enemmän omaa sanottavaa ja vaatimuksia. Tämä varmaan tulee lisääntymään kaikkien osalta.
Eli Maastrichtin sopimuksesta alkanut EU:n syveneminen on päättymässä?
– Siitä käydään kova kamppailu. Euro- ja finanssikriisin varjolla syvenemistä pyritään edistämään, mutta toisaalla se katkeilee. Tulevina vuosina käydään kova kamppailu siitä, millainen Euroopan unioni on.
Kenen joukoissa Suomen tulisi tässä kamppailussa seisoa?
– Meidän pitäisi pystyä tekemään tiivistä yhteistyötä ennen muuta muiden Pohjoismaiden kanssa, koska me jaamme samanlaiset arvot hyvinvointivaltiosta ja avoimuudesta päätöksenteossa. Yksittäin olemme aika pieniä Euroopassa ja maailmalla, mutta yhdessä aika paljon isompia.
Yhteistyötä, jotta saavutetaan mitä?
– Jotta hyvinvointivaltion sosiaaliset oikeudet, ympäristö ja ilmastokysymykset nousisivat vahvemmalle sijalle EU:ssa. Tähän on hyvät mahdollisuudet, koska Pohjoismaista vain Ruotsissa on pudas porvarihallitus. Meillä on sixpack ja muissa maissa punavihreät hallitukset.
Miksi poliitikot ovat niin voimattomia nykyisissä kriiseissä ja miten niihin saataisiin paremmin otetta?
– Poliittisten päätöksentekijöiden pitää uskaltaa ottaa se valta, mikä meille kuuluu. Nyt markkinat heiluttavat politiikkaa, sitä tehdään kolmen A:n näkökulmasta.
– Pitäisi olla rohkeutta muuttaa tämä järjestelmä, ja sitä ei toistaiseksi ole ollut. Tähän vaikuttaa varmasti se, että konservatiivit johtavat melkein kaikkia EU-maita. Merkel ja Sarkozy tuovat täysin puskista esityksen määräenemmistöpäätöksiin siirtymiseksi taloudellisissa asioissa. Se käydään läpi porvareiden kesken ja tuodaan sitten huippukokoukseen.
Viime viikolla aika monelta euromaalta ropisi A-kirjain. Suomessa hallitus on vannonut pitävänsä kiinni kolmesta A:sta. Onko tämä oikea linja?
– AAA:lla on nykyisessä järjestelmässä se merkitys, että se vaikuttaa lainojen korkoihin, siihen kuinka iso osa verorahoista menee sijoittajille ja kuinka iso suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen.
– Mutta kyllä Euroopassa pitäisi nousta kriittisyyttä sitä kohtaan, että muutamat jenkkiläiset reittausfirmat pyrkivät ohjaamaan politiikkaa.
Kotimaan asioista vaalikeskusteluissa on puhuttu aika paljon henkisen ilmapiirin kiristymisestä ja rasismista. Suoraan kysyttynä: Onko Timo Soini vastuussa rasismin lisääntymisestä?
– Sillä tavalla on vastuussa, ettei hän ole tehnyt selvää pesäeroa omassa ryhmässään oleviin kansanedustajiin ja puolueensa toimijoihin, jotka levittävät paikkansa pitämätöntä maahanmuuttovastaista informaatiota. Ei riitä, että sanoo kansan valinneen vaaleilla edustajat, vaan pitää myös vastata, hyväksyykö vai ei tällaista käyttäytymistä. Ihmisten peloilla ja huolella tulevaisuudesta pelataan, ja etsitään syntipukkeja ihmisryhmien kääntämiseksi toisia vastaan. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki perussuomalaisten äänestäjät tai kansanedustajat ovat maahanmuuttovastaisia tai rasisteja, mutta Soinilla ei ole ollut rohkeutta puuttua niihin jotka ovat.
Soini sanoo aina, että häneltä itseltään ei löydy yhtään tällaista puheenvuoroa.
– Tärkeintä onkin, että häneltä löytyisi puheenvuoroja, joissa hän ei hyväksy rasismia. Sitä ei ole kuultu.
Näitä vaaleja väitetään vaisuiksi. Ovatko nämä?
– Ainakaan ympäri Suomea kiertäessä nämä eivät vaikuta vaisuilta, kun ajattelee, kuinka paljon ihmisiä tilaisuuksissa on. Väki tekee hullun lailla töitä.
Oletko pettynyt, jos et pääse toiselle kierrokselle?
– Meillä on tavoitteena mahdollisimman hyvä tulos ja käydä todellinen kamppailu poliittisesta hegemoniasta. Olemme tuoneet esille uusia teemoja ja herätelleet ihmisiä. Jos tässä on onnistuttu, saamme myös hyvän tuloksen. En ole oikeastaan ajatellut, mihin tulokseen olen tyytyväinen ja mihin pettynyt. Jos kaikki menee nappiin, toiselle kierrokselle on mahdollisuudet.
Olet osassa gallupeja ohittanut Paavo Lipposen. Onko sinulla mitään viestiä SDP:n kannattajille?
– Hehän ovat aina olleet sitä mieltä, että työväenpuolueiden pitää tehdä yhteistyötä…
– Minun viestini kaikille on se, että demokratiassa tärkeintä on äänestää sitä ehdokasta, joka on arvoiltaan ja teemoiltaan lähimpänä eikä miettiä mitään muuta. Ensimmäisellä kierroksella jokainen äänestää mielestään parasta ehdokasta. Sitten katsotaan, ketkä ovat toisella.
– Minä en vetoa demareita taktikoimaan samalla tavalla kuin vihreät vetoavat vasemmistoliittoalaisia. Taktikoiminen tulee vaan omille nilkoille.
Onko vihreiden käyttäytyminen vasemmistoliittoa kohtaan sinulle vaalien pääjännite?
– Sitä tapahtuu enemmän sosiaalisessa mediassa kannattajien toimesta. Mutta vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö otti kantaa, että sinä päätät, Haavisto vai Väyrynen. Jos vihreiden teema on se, että politiikka on taktikointia, niin meidän teemamme on se, että politiikka on arvoja ja asioita.
lehti 