Lähidemokratiassa on kehittämisen varaa. Tästä asiasta panelistit olivat yhtä mieltä Tampereen yliopiston Vihreän vasemmiston ja Vihreän listan järjestämässä demokratiakeskustelussa maanantaina.
Muista asioista ei juuri yksimielisyyttä löytynyt. Varsinkaan silloin, kun puhuttiin konkreettisista arvioista tai kehittelytarpeista.
Paneelia johdatteli eri teemoihin Helsingin yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Jarmo Rinne. Keskustelijoina olivat kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Oras Tynkkynen (vihr.) sekä kansalaisaktivisti Olli-Pekka Haavisto (sit.).
”On trendikästä kuunnella nuoria – ja tehdä niin kuin keski-ikäiset haluavat.”
Demokratia ihastuttaa ja vihastuttaa
Eniten ihastustaan demokratian olemassa oleviin käytäntöihin julisti Tynkkynen. Hän sanoi kokemuksensa myötä pitävänsä demokratian käytännöistä ja periaatteista entistä enemmän.
– Demokratia ei ole vain oikeudenmukainen periaate vaan sillä voidaan saada myös hyviä päätöksiä aikaan.
Haavistoa harmitti eniten globaalin demokratian puuttuminen – tai sen väheneminen entisestään.
Tynkkynen väitti asioiden kehittyneen parempaan suuntaan yleismaailmallisen demokratian lisääntymisen vuoksi myös köyhissä maissa.
Kontula epäili, onko demokratian ansiota, että globaalistikin elinolosuhteet ovat nyt paremmat kuin ennen.
– Mutta nyt ihmiskunnalla on paremmat mahdollisuudet hyvään kehitykseen. Nyt demokratialla on siinä suuri mahdollisuus.
Paljon paikallista leikkidemokratiaa
Kontula kritisoi ankarin sanoin kuntatasolla toteutettavaa lähidemokratiaa.
– En ole kauhean innostunut näistä erilaisista korttelikomiteoista ja muista kunnallisdemokratian piirissä tehdyistä lähidemokratiakokeiluista, joissa ne tietyt asuinalueen äänekkäimmät, jotka ovat joka tapauksessa valtuutettuihin jatkuvasti yhteydessä, kokoontuvat pari kertaa vuodessa keskenään keskustelemaan siitä, saako parkkipaikalle pysäköidä mihinkin kellonaikaan. Se on minusta niin sanottua feikkidemokratiaa, jolla pikemminkin yritetään esittää demokratian kuvaa kuin lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuutta.
Nykytavan mukainen nuorten kuuleminenkin on hänen mielestään leikkidemokratiaa.
– On hirveän trendikästä, että kuullaan nuoria. Tuodaan johonkin saliin äänekkäimmät ja niitä kuunnellaan yhdessä ja sitten ihmetellään, että onpas meidän nuorilla raikkaita mielipiteitä. Sitten tehdään niin kuin halutaan, niin kuin keski-ikäiset haluavat.
Haavisto näki kansalaisten itsensä päättämisen omista asioistaan oikeana demokratiana. Sitä ei hänen mielestään ole juuri missään, päinvastoin tilanne on vain pahentunut.
Tynkkynen arvioi lähidemokratiakokeilujen kritiikin oikeutetuksi, mutta näki itse niissä paljon hyvää. Hän piti pormestarimallia ja ihmisten joukkoistamista internetin kautta aktiiviseen poliittiseen osallistumiseen hyvinä tamperelaisina demokratian kehittelymalleina.
”Sosiaalipuolelle kaavoituksen demokratiainstituutiot”
Kunnallisen demokratian institutionaalisten puitteiden kehittelystä Kontula antoi hyvän arvosanan kaavoitusasioissa. Kaavoitusta koskevat valitukset vaikuttavat nykyään merkittävästi päätöksiin.
Kontulan mielestä samanlaiset demokraattisia kansalaisoikeuksia lisäävät puitteet pitäisi kehittää koskemaan myös sosiaali- ja terveysalan palveluita.
– Jos kansalaiset pääsisivät samalla tavalla valittamaan sosiaali- ja terveyssektorin palveluista ja esittämään niihin parannuksia, niin se tuottaisi muutoksia.
Kansalaisdemokratian lisääminen herättää Kontulan mielestä paikkansa vakiinnuttaneissa poliitikoissa epäilyksiä. Hänen mukaansa eduskunnan käytävillä kuulee paljon kielteisiä arvioita siitä, että kuka tahansa voi nyt tuoda eduskuntaan aloitteen, jos sen taakse on kerätty riittävästi nimiä.
lehti 