Kuluttaja maksoi 73 tuotetta sisältäneestä ruokakoristaan vuoden 2012 lokakuussa 4,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruoka kallistui vuonna 2012 edellisvuosien tapaan selvästi yleistä hintakehitystä nopeammin, kertoo Kuluttajatutkimuskeskuksen maanantaina julkistettu selvitys.
Ruoan hintaa nosti muun muassa makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien hintoihin vaikuttaneet valmisteverokorotukset. Hinnat nousivat erityisen paljon vihanneksissa.
Kuluttaja saattoi kuitenkin säästää huomattavan summan rahaa valitsemalla oikean ostospaikan. Esimerkiksi makaroni, ruisleipä, lihapullat ja moni vihanneksista maksoi kalleimmassa kaupassa vähintään kaksinkertaisesti edullisimpaan kauppaan nähden. Aina halvimman tuotteen ruokakoriinsa haalimaan onnistunut kuluttaja olisi saanut ruokakorinsa noin 126 eurolla, kun vastaavasti kalleimmasta mahdollisesta ostoskorista olisi joutunut maksamaan lähes 185 euroa.
Marketti on edullisin
– Ruokakorin yksittäisten elintarvikkeiden hintojen vertailu osoitti, että edullisimmat hinnat löytyivät suurimmista kaupoista, hypermarketeista. Vastaavasti valtaosa kalleimmista hintahavainnoista löytyi pienemmistä marketeista tai laatikkomyymälöistä, erikoistutkija Ari Peltoniemi Kuluttajatutkimuskeskuksesta kertoo.
Erillinen Ahvenanmaalla tehty kauppojen hintatasojen vertailu osoitti, että kauppojen omat merkit ovat yleensä ruokakaupan brändituotteita halvempia. Vertailussa 36 brändituotteelle löydettiin vastaava tai lähes vastaava kaupan oma merkkituote. Näistä 31 tuotteen kohdalla kaupan oma merkkituote oli edullisempi kuin vastaava brändituote.
Koko tutkimuksessa selvitettiin ruokakoriin kuuluneiden elintarvikkeiden hintojen kehitystä vuosien 2008–2012 lokakuiden välillä. Elintarvikkeiden hintakehitystä tutkittiin eri puolilta maata kootun hintaseuranta-aineiston sekä eri tilastotietojen avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin ruokakorin hintakehityksen lisäksi myös ruoan viime vuosien veromuutoksia ja Ahvenanmaan päivittäistavarakauppojen hintatasoja.
Arvonlisäveron alennus vaikutti
Viime vuosikymmenen lopulla toteutettu arvonlisäveron alennus aluksi laski elintarvikkeiden hintoja keskimäärin 5,6 prosenttia vuoden 2009 syyskuusta lokakuuhun. Tämän jälkeen elintarvikkeiden hinnat kallistuivat hieman yleisiä kuluttajahintoja rivakampaan tahtiin aina vuoden 2010 huhtikuuhun saakka.
Vuoden 2010 syksystä lähtien sekä ruoan hinta että yleiset kuluttajahinnat ovat olleet nousussa ja ruoan hinta selvästi yleistä hintatasoa ripeämpään tahtiin.
Ruoan hintaa nosti erityisesti elintarvikkeiden raaka-aineiden hintojen kohoaminen sekä maailmanmarkkinoilla että kotimaassa. Kansainvälisillä markkinoilla hintaa nostivat viljasatojen epäonnistuminen epäedullisten säiden takia useissa tärkeissä viljanviejämaissa sekä öljyn kallistuminen. Suomessa lisäksi ruoan alv:n yhden prosenttiyksikön nousu vuoden 2010 heinäkuussa siirtyi syksyn aikana hintoihin.
Vuoden 2011 alussa elintarvikkeiden hintoihin tuli nousupiikki, kun valmisteverojen vaikutus näkyi makeisten, jäätelön sekä virvoitusjuomien hinnoissa. Viime vuoden alussa elintarvikkeiden hintojen nousuvauhti kiihtyi, sillä makeisiin, jäätelöön ja virvoitusjuomiin kohdistui uusi valmisteverojen korotus.
Kalliimpaa kuin koskaan EU-Suomessa
Suomen jäsenyys Euroopan unionissa vaikutti aluksi yleistä inflaatiokehitystä hitaampaan elintarvikkeiden kuluttajahintakehitykseen. Vuodesta 2007 ruoan hinta on noussut reippaasti yleistä hintakehitystä nopeammin.
Vuonna 2012 ruoan reaalihinta oli viime vuosien hintakehityksen vuoksi 3,5 prosenttia korkeampi kuin vuonna 1995. Tämän korkeammalla ruoan reaalihinta ei ole ollut kertaakaan Suomen EU-jäsenyyden aikana.
Samassa tutkimuksessa todetaan kuitenkin, että palkansaajien reaalisansiot ovat nousseet vuodesta 1995 vuoteen 2012 noin 36 prosenttia eli noin kymmenkertaisesti ruoan reaalihintojen nousuun nähden. Siten entistä pienempi osa kuluttajan palkkapussista kuluu ruokaostoksiin ja vastaavasti suurempi osa on käytettävissä muihin vaihtoehtoisiin kulutuskohteisiin.
uutiskirje 
