Markkinaoikeus määräsi torstaina 26.6. antamallaan päätöksellä Valiolle 70 miljoonan euron seuraamusmaksun määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) esityksen mukaisesti. Markkinaoikeus vahvisti päätöksellään KKV:n esityksen, jonka mukaan Valio on syyllistynyt erittäin vakavaan kilpailulain vastaiseen menettelyyn. Valion tarkoituksena oli saalistushinnoittelun avulla poistaa tehokas kilpailu eli käytännössä ruotsalainen Arla Suomen maitomarkkinoilta.
Valion toimitusjohtajan Pekka Laaksosen mukaan viranomaisen päätös on merkinnyt kuluttajille kallista maitolaskua.
– Kuluttajat ovat maksaneet tavallisesta perusmaidosta Suomessa kymmeniä miljoonia euroja enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa hintakilpailu toimi, Laaksonen totesi päätöksen jälkeen.
Valio valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Konkurssit uhkasivat pienmeijereitä
Kilpailu- ja kuluttajavirasto perusteli maanantaina omaa toimintaansa asiassa. Mikäli Valion saalistushinnoittelustrategia olisi onnistunut, Valion kilpailijat perusmaitomarkkinoilla olisivat joutuneet supistamaan tai jopa lopettamaan kokonaan perusmaitojen tuotannon, virasto toteaa. Valion markkinoiden sulkemiseen tähtäävä strategia vaikutti suoraan myös sellaisiin alalla toimiviin yrityksiin kuten Osuuskuntiin Satamaito ja Maitokolmio sekä Juustoportti ILO, jotka eivät ole osa suurempaa yritysryhmää, vaan ovat viime kädessä riippuvaisia perusmaitoliiketoimintansa myyntituotoista ja ulkopuolisesta rahoituksesta.
KKV:n mukaan perusmaitojen tuotanto on monille meijereille elinehto, minkä vuoksi saalistus olisi johtanut todennäköisesti myös kokonaisten meijereiden konkursseihin. Näin Valion saalistushinnoittelu uhkasi paitsi koko Arlan Suomen toimintaa, myös joukkoa täysin suomalaiseen tuotantoon perustuvia pienmeijereitä.
Halpa hinta lyhyt ilo
Virasto sanoo puuttuneensa Valion menettelyyn, koska saalistushinnoittelulla Valio olisi saavuttanut käytännössä monopoliaseman perusmaitomarkkinoilla. Hintataso olisi myöhemmin noussut vielä korkeammalle tasolle, kuin ennen saalistuksen aloittamista.
”Saalistushinnoittelun luonteeseen kuuluu se, että kuluttaja voi nauttia alhaisista hinnoista hetkellisesti, mutta tämä ei ole pysyvää. Hinnat pidetään alhaisina vain siihen asti, että kilpailu markkinoilta on poistunut, jonka jälkeen hinnat nostetaan entistä korkeammalle”, virasto perustelee.
Olisiko Valio sitten voinut ajaa itseään isomman Arlan pois Suomen markkinoilta? KKV:n mukaan olisi. Sen mukaan kyse ei ole siitä, kumpi on taloudelliselta mittakaavaltaan suurempi, vaan siitä, kumpaa yrityksistä saalistushinnoittelu vahingoittaa kyseessä olevilla markkinoilla enemmän, kumpi on halukas sietämään tappiollista toimintaa omassa liiketoimintayksikössään pidempään ja kummalle yritykselle koituvat kustannukset markkinoilta poistumisesta ovat suuremmat.
Valio uskoi ajavansa Arlan ahtaalle
”Tässä vertailussa havaittiin, että tanskalaisten ja ruotsalaisten maidontuottajien omistama Arla-konserni luopuu perusmaitoliiketoiminnastaan riippuvaisesta, raskaita tappioita tekevästä Suomen yksiköstään selvästi aiemmin kuin kotimarkkinoillaan toimiva Valio, jonka liikevaihdosta vain pieni osa kertyy perusmaidoista ja joka pystyi rahoittamaan perusmaitoliiketoiminnasta koituvat tappiot muiden tuotteiden myynnillä.”
Viraston mukaan myös asiakirjanäyttö osoitti, että Valio itse arvioi pystyvänsä ajamaan Arlan niin ahtaalle, että yhtiö näkee kannattavammaksi luopua ruotsalaisen maidon maahantuonnista ja supistuu marginaaliseksi toimijaksi tai sulkeutuu kokonaan pois markkinoilta, ja tätä kautta Valio pystyy saavuttamaan tavoittelemansa 80 prosentin markkinaosuuden.
Valion Laaksosen mukaan koko maailmassa ei tunneta vastaavaa tapausta, jossa yritys olisi tuomittu liian alhaisesta hinnoittelusta, joka on samalla sekä kuluttajien että tuomitun yrityksen edun mukaista niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä.
lehti 