Venäjä-pakotteet on tähän saakka ulotettu yksittäisiin henkilöihin, yrityksiin ja järjestöihin. Mikäli Euroopan unioni päättää laajentaa pakotteita myös jäsenmaidensa vientiin, se tietäisi myös Suomelle ongelmia.
Toistaiseksi edes asevientiä ei ole kielletty, vaan Venäjä saa Ranskalta kaksi tilaamaansa Mistral-tukialusta.
Pakotteilla yritetään saada Venäjä neuvottelemaan Itä-Ukrainan ja Krimin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi.
Venäjällä toimivat suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset kokevat tilanteen entistä epävarmemmaksi.
– Epävarmuus on yritystoiminnalle aina negatiivinen asia. Yleensä Venäjän markkinoilla toimitaan todella pitkäjänteisesti. Pk-yrityksillä olisi siihen halua, mutta vähemmän resursseja, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto Penttilä toteaa.
– Jokainen joutuu harkitsemaan tilannetta voimakkaasti oman bisneksensä näkökulmasta.
”Uusi vastakkainasettelun aika”
Penttilän mukaan poliittiset erimielisyydet Venäjän ja länsimaiden kesken enteilevät pysyvämpää välirikkoa.
– Olemme siirtyneet uudelleen vastakkainasettelun aikaan idän ja lännen suhteissa. Näyttää, että tämä ei ole menossa ohi nopeasti.
Hän huomauttaa, että Yhdysvaltojen ja EU:n erot pakotteiden tarpeellisuudesta ovat hävinneet malesialaiskoneen alasampumisen jälkeen.
Myös Saksan poliittisen johdon pakote-erimielisyydet ovat kadonneet. Se muuttaa Suomen talouselämän näkymiä Penttilän mielestä huolestuttavammiksi.
– Emme voi toimia pakotteiden vastaisesti. Lähtökohta on, että venäläisten kanssa pyritään tekemään bisnestä, ottaen huomioon nämä suuret poliittiset riskit. Vientiponnistuksia kannattaa jatkaa siinä määrin, kuin niitä voidaan viisaasti tehdä.
Toistaiseksi Lapissa ja Itä-Suomessa on kannettu huolta venäläisturistien vähenemisestä. Syynä on ruplan heikko kurssi.
– Tästä eteenpäin on vaikea sanoa, johtuuko ruplan heikko kurssi Ukrainan tilanteesta ja poliittisesta epävarmuudesta, Penttilä sanoo.
Venäjä toinen tavaraviennissä
Suurin osa Suomen tavaraviennistä suuntautuu EU-maihin, liki 59 prosenttia. Seuraavana on Venäjä 8 prosentilla. Tullin luvut koskevat tammi-huhtikuuta.
Samaan aikaan Yhdysvaltain osuus oli 6 prosenttia ja Kiinan yli 4 prosenttia.
Jos vientimaita tarkastellaan yksitellen, neljän kärki on Venäjä, Saksa, Ruotsi ja Kiina. Niiden yhteinen osuus viennistä jää alle puoleen, 48 prosenttiin.
Euroilla mitaten tavaraa vietiin EU-maihin 10,6 miljardin, Venäjälle 1,5 miljardin ja Yhdysvaltoihin 1,1 miljardin arvosta.
lehti 