Eläketurvakeskuksen (ETK) selvityksen mukaan eläkekaton säätämisestä ei olisi mitään hyötyä. Sosiaali- ja terveysministeriölle luovuttamassaan selvityksessä se katsoo, että pieni- ja keskituloisten eläkemaksuja pitäisi korottaa nyt sovitusta, koska suurituloiset maksaisivat sen jälkeen palkoistaan nykyistä vähemmän eläkemaksuja. Eläkekatto ei myöskään lisäisi pienituloisten eläkeläisten käteen jääviä euroja eikä poistaisi paljon julkista huomiota saavia suuria eläkkeitä.
Selvityksen mukaan eläketulojen ylimpään kymmenykseen kuuluvat eläkkeensaajat, joiden eläke oli vähintään 2 535 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Tähän joukkoon kuului noin 138 600 eläkkeensaajaa. Yhteensä omaa eläkettä saavia oli noin 1,4 miljoonaa vuonna 2013.
Ylimmän kymmenyksen keskieläke vastasi suunnilleen palkansaajien keskiansioita. EU-maiden vertailussa Suomen eläkeläisten tuloerot ovat keskimääräistä pienemmät.
Johtaisi kahden eläkejärjestelmän malliin
ETK:n selvityksen mukaan kansainvälisesti eläkekatto on useimmiten johtanut siihen, että lakisääteisen eläkejärjestelmän ulkopuolelle on syntynyt toinen eläkejärjestelmä. Ne henkilöt tai ryhmät, joiden neuvotteluasema on hyvä, voivat sopia työnantajansa kanssa lakisääteisen eläkkeen päälle kertyvästä lisäeläkkeestä.
Suomessakin kaikkein korkeimmat eläkkeet syntyvät jo nyt työeläkkeen ja erilaisten johtajasopimuksessa määriteltyjen lisäetujen yhdistelmänä. Näitä lisäetuja eläkekatto ei leikkaisi, vaan seurauksena olisi erillinen eläkejärjestelmä hyvätuloisille.
Eläkekaton käyttöönotto pienentäisi lakisääteisiä työeläkemenoja vasta kymmenien vuosien kuluttua. Koska jo ansaitut eläkkeet pitäisi perustuslain mukaan edelleen maksaa, nyt työelämässä olevien ja työelämään tulevien eläkemaksuja jouduttaisiin nostamaan maksuvajeen korjaamiseksi.
Tärkeitä nettomaksajia
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes toteaa, että jos eläkekatto tulisi voimaan, suurituloisimmat palkansaajat ja heidän työnantajansa vapautuisivat yhteisen potin kasvattamisen vastuusta eläkekaton asettaman rajan ylittävältä osalta.
– Niin sanotut suuripalkkaiset herrat ja rouvat, joiden moni ajattelee vain keräävän itselleen suuria eläkkeitä, ovat nykyjärjestelmässä tärkeitä nettomaksajia yhdessä työnantajiensa kanssa. Olisi hullunkurista tai ainakin hyvin lyhytnäköistä vapauttaa heidät tästä yhteisestä vastuunkannosta.
Siimeksen mukaan Suomessa on paljon erittäin pienituloisia eläkeläisiä, joiden toimeentulosta tulee huolehtia.
– Huomio tulee kiinnittää siihen millä tavoilla pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa voidaan konkreettisesti parantaa. Se voisi onnistua esimerkiksi asumisen, lääkkeiden ja hoivapalveluiden kustannuksiin vaikuttamalla.
uutiskirje 
