Kokonaan perusturvan varassa elää Suomessa 230 000 ihmistä, eli neljä prosenttia väestöstä. Luku on toissavuodelta, ja määrä on kasvanut.
Tuoreen sosiaalibarometrin mukaan toimeentulotukea sai toissavuonna kaikkiaan seitsemän prosenttia väestöstä. Reilu neljännes toimeentulotuen saajista sai tukea pitkäaikaisesti eli 10 – 12 kuukautta vuodessa.
Suomen sosiaali- ja terveys ry SOSTE muistuttaa, että toimeentulotuki on tarkoitettu vasta viimesijaiseksi turvaksi. Toiminnanjohtaja Vertti Kiukkaan mukaan suunta on huono, sillä toimeentulotuelta on hyvin vaikea työllistyä.
– Muita tukia heikentämällä ohjataan ihmisiä toimeentulotuelle. Silloin tuensaajalta menee yksi euro tuesta jokaista ansaittua euroa kohden. Tämä ei lisää työllisyyttä.
Kiukas kehottaa seuraavaa hallitusta pitämään huolta, että ensisijaisten tukien eli mm. peruspäivärahan ja työmarkkinatuen indeksikorotuksista pidetään kiinni. Se on hänen mukaansa paras keino pitää ihmiset työvoimapalveluiden käytettävissä.
– Tukien jäädyttämisestä saimme 1990-luvulla kovan opin: Köyhyys syvenee.
Köyhyyden vähentäminen ykkösasiaksi
Työnsä päättävän hallituksen ensisijainen tehtävä oli köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentäminen. SOSTEn Kiukas katsoo, että eriarvoisuuden vähentäminen jäi hallituksessa valtiontalouden hoidon jalkoihin. Seuraavan hallituksen on jatkettava eriarvoisuuden poistamista.
Väestön eriarvoisuus on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana, katsovat sosiaalibarometriin haastatellut Kelan, TE-toimistojen sekä kuntien terveys- ja sosiaalijohtajat. Heistä 73 prosenttia arvioi hallituksen epäonnistuneen eriarvoisuuden vähentämisessä.
Johtajien mukaan parhaiten hyvinvointia nostettaisiin puuttumalla työttömyyteen ja kotitalouksien toimeentulo-ongelmiin.
Investointi palveluun säästää muusta
Etenkin pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset tarvitsisivat barometrin mukaan henkilökohtaista palvelua. Helmikuussa yli vuoden työtä vaille oli ollut 102 500 työnhakijaa, joista liki puolet oli ollut työttömänä yli kaksi vuotta.
Pahimmiksi työllistymisen esteiksi TE-toimistojen johtajat totesivat työpaikkojen puutteen ja työttömien haluttomuuden lähteä työhön asuinpaikkakuntansa ulkopuolelle.
TE-keskukset arvioivat henkilöasiakkaiden palvelujen heikentyvän tuntuvasti jo vuoden sisällä. Vain reilu kymmenen prosenttia uskoo hoitavansa palvelut nykytason mukaan.
– Investoiminen muutamaan henkilötyövuoteen tuo säästöjä muualla, Kiukas viestii hallitusneuvottelijoille.
Sosiaalijohtajien mukaan 1 000 euroa riittäisi elämiseen
Yksinasuvan pitää tulla toimeen 1 000 eurolla kuussa, katsoo joka toinen Kelan, TE-toimistojen ja kuntien terveys- ja sosiaalijohtajista. Luvussa ovat mukana asumismenot.
Johtajien näkemys selvitetään tuoreessa sosiaalibarometrissä.
Sairauspäivä- ja äitiysraha on nyt vähintään 600 euroa, työttömän peruspäiväraha 705 euroa ja takuueläke 747 euroa kuukaudessa. Opintorahaa saa 249 – 335 euroa ja toimeentulotukea 485 euroa kuukaudessa.
Kelan toimistojen johtajat ja kuntien sosiaalijohtajat nostaisivat sairaus- ja vanhempainpäivärahojen minimirajoja, omaishoidon tukea, opintotukea, työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea.
Lapsilisää korottaisi kaikista vastaajista 38 prosenttia. Ansiosidonnaisia tukia nostaisi vain viidennes.
Suomi on saanut Euroopan komissiolta huomautuksen, että perusturvamme alittaa eurooppalaiset standardit. Niiden mukaan perusturvan vähimmäismäärän pitäisi olla 40 prosenttia väestön mediaanituloista. Vuonna 2013 yksinasuvan minimiturvan olisi pitänyt olla 792 euroa kuukaudessa.
lehti 