Valtiovarainministeriön esittämä hallintarekisteri on vastatuulessa. Keskiviikkona sitä asettui epäsuorasti vastustamaan perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini. ”Nykymalli on parempi kuin huono uudistus”, hän kirjoittaa blogissaan.
Soini arvostelee myös esitystä aktiivisesta katumisesta, joka hänestä vaikuttaa ”rötösherrojen paapomiselta”.
”En voi sitä suositella. Asian ratkaisee lopulta perussuomalaisten eduskuntaryhmä”, Soini kirjoittaa.
Toivottavasti ei tarvita kissoja ja koiria niitä perus-suomalaisten joukosta hakemaan.
Lausuntokierroksella oleva lakiehdotus hallintarekisteristä on saanut täystyrmäyksen verohallinnolta, keskusrikospoliisilta ja Helsingin poliisilta.
”Rötösherrat kuriin”
”Kaikki tahot, jotka joutuvat olemaan tekemisissä arvopaperikaupan ja siihen liittyvien väärinkäytösten kanssa, ovat kritisoineet lakiehdotusta”, toteaa kansanedustaja Jari Myllykoski blogissaan.
Myllykosken mukaan hallitus pyrkii luomaan rikkaille veronkierron välineen, koska hallintarekisterit mahdollistavat omistusten piilottamisen silloinkin, kun automaattinen tietojenvaihto 2017 tai 2018 muuten toisi ulkomaille tehdyt talletukset verottajan ulottuville. Hänen tulkintansa on, että hallitus avaa uusia väyliä verovuodoille ja pitää huolen, että tulevaisuudessakin on tarvetta julkisten palveluiden leikkauksille.
”Harmaa talous ja veronkierto heikentävät julkisen talouden rahoitusasemaa, millä oikeisto puolestaan perustelee leikkauksia.”
Myllykoski kirjoitti keskiviikkona kaipaavansa eduskuntaan kahtasataa kansanedustajaa jotka toteavat, että rötösherrat kuriin.
”Toivottavasti ei tarvita kissoja ja koiria niitä perussuomalaisten joukosta hakemaan.”
”Ei opittu mitään”
Transparency International (TI) Suomi ihmettelee esitysluonnoksesta antamassaan lausunnossa, ettei samasta asiasta viime vuonna käydystä keskustelusta ole esitykseen siirtynyt juuri mitään. Myös oikeusministeriön viime vuosina esittämät kannanotot on sivuutettu.
TI:n mukaan arvo-osuuksien rekisteröinti niitä hallinnoivan tahon nimiin mahdollistaa myös rahanpesun ja korruption, valta-aseman väärinkäytön omaksi hyödyksi ja muiden kustannuksella. Saman asian on todennut myös Iso-Britannian pääministeri David Cameron kirjeessään 14.11.2013 Euroopan neuvoston puheenjohtajalle. Sittemmin tämä näkemys on hyväksytty omistamisen julkisuutta ja korruptiontorjuntaa koskevaksi periaatteeksi G20 maiden kokouksessa Brisbanessa, Australiassa, viime syksynä.
Järjestöstä olisi ongelma, jos Suomi omaksuisi nyt ne ongelmallisiksi todetut toimintaperiaatteet, joista G20-maat – ja niiden vanavedessä monet muut maat – haluavat nyt luopua.
FK aloitteellisena
Nyt lausunnolla oleva esitys on jatkoa neljälle aiemmalle yritykselle laajentaa hallintarekisteröinti myös suomalaisiin. Edelliset yritykset olivat vuosina 2002, 2011 ja kahdesti vuonna 2014. Kaikissa niissä aloite on tullut Finanssialan keskusliitosta (FK).
TI pitää hyvin poikkeuksellisena, että samasta asiasta valmistellaan vuoden sisällä kolme esitystä, joissa kaikissa liikkeellepanevana voimana on alan etujärjestö.
”Se kielii ns. pyöröoviongelmasta hallintarekisteröintiä ajavan FK:n ja asian julkisesta valmistelusta vastaavan valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston (RMO) välillä. Pyöröoviongelmalla tarkoitetaan tilannetta, jossa yksityinen ja julkinen intressi menevät sekaisin sillä seurauksella, että julkisen valmistelun riippumattomuus vaarantuu. TI Suomen mielestä näin on käynyt myös hallintarekisterin laajentamista koskevassa valmistelussa.”
TI kysyy, ketä RMO:n virkamiehet näin tehdessään ovat edustaneet. Ketä he edustivat esimerkiksi eduskunnan talousvaliokunnassa syksyllä 2013 väittäessään, että EU:n uusi arvopaperikeskusasetus pakottaa Suomea luopumaan suoraan omistamiseen perustuvasta rekisteröinnistä?
Kysymyksillä on TI:n mukaan myös EU-poliittinen merkityksensä, koska finanssialan sääntelyn ja integriteetin kannalta välttämättömät uudistukset ovat usein kaatuneet tai vesittyneet erittäin vaikutusvaltaisten finanssialan lobbareiden vastarintaan.
TI Suomen mielestä hallintarekisterin laajentamista koskeva valmistelu on syytä selvittää myös julkisen valmistelun riippumattomuuden näkökulmasta.
lehti 