Syyrian sisällissota vaikuttaa koko Lähi-itään: on sanottu, että Syyria on kuin umpisolmu, sen demokratisoituminen ratkaisisi monta muutakin lähialueen ongelmaa. Mutta on käymässä päinvastoin, konflikti uhkaa levitä koko Lähi-itään ulottuvaksi suursodaksi.
Syyria on jakautumassa kolmeen alueeseen, joista saattaa syntyä itsenäisiä valtioita: etelässä on shiia-arabeja, keskellä sunniarabeja ja pohjoisessa kurdeja. Maan Libanonin vastainen raja on pääosin shiiojen hallinnassa.
– Useimmat alueet ovat yhden ryhmän hallinnassa, mutta on myös alueita, joista käydään kovia taisteluja, kertoo iranilainen aktivisti nimettömässä haastattelussa Sulaimaniassa, Pohjois-Irakissa.
Jakautuuko Syyria kolmeen valtioon?
– Yksi kaupunki, josta taistellaan, on Turkin rajan lähellä sijaitseva Serekaniye. Kaikki ryhmät yrittävät saada sen hallintaansa, hän jatkaa.
– Shiiojen ja sunnien erimielisyydet ovat kestäneet viisisataa vuotta, nyt historia toistaa itseään, iranilainen aktivisti selittää.
Shiia- ja sunnileirit
Kun Syyria jakautuu yhä selvemmin kolmeen alueeseen, niiden taustaryhmien keskinäiset välit kiristyvät.
Lähi-itään syntymässä olevat rintamalinjat näyttävät pääpiirteissään tältä: Syyrian diktaattori Bashar al-Assadia tukevat Iran, Irakin shiiat pääministeri Nuri al-Malikin johdolla, Libanonin Hizbollah sekä Venäjä ja Kiina. Sunnileiri – siis kapinalliset eli Vapaan Syyrian armeija – saa taloudellista tukea Turkilta, Saudi-Arabialta ja Qatarilta.
Kolmas ryhmä on kurdit.
– Syyrian kurdeilla on kuusitoista puoluetta, joiden keskinäiset välit ovat olleet huonot. Nyt ne ovat tajunneet, että yhteistyö on välttämätöntä historiallisen mahdollisuuden hyödyntämiseksi, aktivisti kertoo.
Toistaiseksi kurdien yhteistyö on sujunut Syyriassa hyvin, päinvastoin kuin Irakissa, jossa kurdipuolueet ajautuivat sisällissotaan kurdialueen saatua itsehallinnon vuonna 1991.
Tällä hetkellä Irakin suurimmat kurdipuolueet KDP (Kurdistanin demokraattinen puolue) ja PUK (Kurdistanin isänmaallinen liitto) toimivat samassa autonomiahallituksessa, mutta niiden keskinäiset välit ovat kireät.
Ulkomaiset liittolaiset
Vaikka molemmat Irakin kurdipuolueet tukevat Syyrian kurdien yhteistyötä, niillä on eri ulkomaiset liittolaiset. KDP:n hallitsema alue sijaitsee lähellä Turkkia, jonka kanssa puolue tekee yhteistyötä. Se on siis sitoutunut selkeästi sunnileiriin.
PUK pitää itseään sosialidemokraattisena puolueena, mutta on jo vuosikymmeniä saanut tukea Iranilta, siis shiia-islamisteilta. PUK-kurdit kuuluvat siis tavallaan shiialeiriin, vaikka suuri osa heistä on melko maallistuneita sunneja.
Vahvin Syyrian kurdipuolueista on PYD (Democratic Union Party), joka on lähellä Turkkia vastaan taistelevaa Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta. Sillä on puolet Syyrian Kurdistania hallitsevan neuvoston paikoista. PYD ja PKK ovat asettuneet shiia-sunni-jatkumon ulkopuolelle.
Sunnien ja shiiojen vastakkainasettelun kärjistyminen ei kiristä pelkästään Lähi-idän maiden keskinäisiä välejä. Kaikissa maissa asuu molempiin ryhmiin kuuluvia ihmisiä, siksi jännitteet lisääntyvät myös maiden sisällä.
Esimerkiksi Turkin asukkaista suuri osa, ehkä jopa lähes puolet, on shiiamuslimeihin luettuja alaviitteja, vaikka maata johtava AKP-puolue edustaa sunneja. Iranissa taas asuu shiiojen lisäksi myös sunneja.
Shiiat tukeutuvat Iraniin
Aref Bawecani ei usko Assadin hallinnon kaatuvan lähiaikoina, koska Venäjä tukee sitä. Hän on iranilaisen, joskin maan rajojen ulkopuolella toimivan, Kurdistanin itsenäisyys -puolueen (PSK) puheenjohtaja.
– Vapaan Syyrian armeijan sotilaalliset resurssit ovat huonot. Vaikka osa Assadin sotilaista haluaisi vaihtaa puolta, he eivät uskalla tehdä sitä ainakaan lähiaikoina, hän arvelee.
– Kun Syyrian nykyhallinto kaatuu, Iran menettää puolet mahdistaan Lähi-idässä, sanoo Bawecani.
Monet uskovat tämän olevan perimmäinen syy siihen, etteivät Venäjä ja Kiina halua uutta hallintoa Syyriaan – ne haluavat säilyttää nykyiset hyvät kauppasuhteet Iranin kanssa.
Syyrian shiiojen aseman muuttuessa tukalammaksi he turvautuvat yhä enemmän Iraniin. Jotkut heistä haluavat Syyrian liittämistä Iranin maakunnaksi, ei pelkästään sen muuttamista Iranin kaltaiseksi maaksi. Iranin johdossa on henkilöitä, jotka tukevat tätä näkemystä.
Syyrian heijastus Irakissa
Syyrian vaikutus lähialueelle näkyy myös siten, että Irakin sunnit ovat alkaneet järjestää samanlaisia perjantaimielenosoituksia kuin Syyrian sunnit pari vuotta sitten. He eivät mene enää perjantaisin moskeijaan, vaan kokoontuvat kaduille rukoilemaan ja huutamaan pääministeri Nuri al-Malikin vastaisia iskulauseita.
Mielenosoitukset alkoivat kaksi kuukautta sitten, kun Irakin talousministeri Rafi al-Esawin, sunnin, henkivartijat vangittiin.
Televisiossa suorina lähetyksinä esitettävät kokoontumiset näyttävät samanlaiselta kuin Syyrian kansannousun alku. Mielenosoituksia järjestetään joka perjantai Samarrassa ja muissa sunnien suurissa kaupungeissa. Shiiaenemmistöisissä kaupungeissa poliisi estää mielenosoitukset.
Aiemmissa konflikteissa kurdit ja arabit olivat vastakkain Irakissa, nyt tärkein vastakkainasettelu on sunnien ja shiiojen välillä, sanovat monet.
– Turkki haluaa lisätä vaikutusvaltaansa Syyrian lisäksi Irakissa, sanoo historian apulaisprofessori Yasin Saradashti Sulaimaniassa. Turkkiin kuljetetaan puoli miljoonaa barrelia öljyä kuukaudessa Pohjois-Irakista.
– Turkin ja Iranin välien kiristyessä Syyrian kriisin seurauksena Turkki painostaa kurdipuolue KDP:ta pakottamaan toisen suuren kurdipuolueen, PUK:n, lopettamaan yhteistyönsä Iranin kanssa, hän selittää. Iran joutuu yhä eristetympään asemaan.
Jännitys vain kiristyy
Syyrian naapurimaa Israel toivoo, että Assadia seuraava hallinto olisi mahdollisimman heikko, ettei se pystyisi vaatimaan takaisin Israelin miehittämiä Golanin kukkuloita.
Saradashti uskoo erimielisyyksien kärjistyvän entisestään lähiaikoina. Opposition nousu valtaan Syyriassa ei ratkaise ongelmia, vaan päinvastoin lisää jännitystä koko alueella. Hän ei usko ulkomaiseen väliintuloon.
– Syyriassa ei ole öljyä, joten Yhdysvallat ei halua lähettää sinne joukkoja, sanoo Shwan Muhamad Rostam. Hän on KDP:n varapuheenjohtaja Kalarin kaupungissa, joka sijaitsee kurdien ja arabien alueen rajalla Irakissa.
Hän uskoo Irakin muuttuvan liittovaltioksi tai hajoavan kolmeksi valtioksi.
– Oli suuri virhe perustaa Irakin valtio, jossa asuu kolme näin erilaista ryhmää, Rostam jatkaa.
Siviilien ankea tilanne
Miljoona syyrialaista on paennut taisteluja naapurimaihin. Useimmat ovat menneet alueelle, jonka asukkaat kuuluvat samaan etniseen tai uskonnolliseen ryhmään.
Kurdistanin autonomisella alueella Irakissa on satatuhatta pakolaista. Heistä suurin osa odottaa paluuta kotiin Domisin leirillä Mosulin kuivalla tasangolla lähellä Syyrian rajaa.
Kotimaahan jääneiden syyrialaisten elämä on vaikeaa, vaikka he asuisivat alueella, jossa ei ole taisteluja. Maassa on pula elintarvikkeista ja polttoaineesta, eikä palkkoja ole maksettu pitkään aikaan.
uutiskirje 
