Nepalissa monen lapsen äiti on lapsi itsekin

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Radhika Thapa meni naimisiin kolme vuotta sitten. Nyt hän on yhdeksäntoista ja viimeisillään raskaana. Edelliset raskaudet päättyivät keskenmenoon.

– Kun tulin ensimmäisen kerran raskaaksi, olin vain kuudentoista, enkä tiennyt lastensaamisesta juuri mitään, eikä kukaan kertonut miten toimia, hän muistelee.

– En ollut valmis toisellakaan kertaa, mutta mieheni halusi lapsen ja annoin periksi.

Toisen keskenmenon jälkeen lääkärit vaativat Thapaa odottamaan muutaman vuoden ennen uutta yritystä. Miehen sukulaiset kuitenkin painostivat häntä hankkiutumaan raskaaksi, ettei heidän tarvitse ”etsiä miehelle uutta vaimoa, kun nykyiseltä ei lapsenteko suju”.

Hengenvaarallisia synnytyksiä

Radhika Thapan tarina ei ole harvinainen maassa, jossa lapsiavioliittoja solmitaan enemmän kuin missään muualla maailmassa.

Virallinen avioliittoikä on vanhempien luvalla 18, ilman sitä 20. Kuitenkin 40 prosenttia tytöistä menee naimisiin ennen kahdeksattatoista ikävuottaan. Todennäköisin lapsimorsian on kouluttamaton, köyhä ja asuu maaseudulla.

Vuonna 2011 tehdyn selvityksen tekohetkellä 17 prosenttia alle 19-vuotiaista, naimisissa olevista tytöistä oli joko raskaana tai jo äiti. Valtaosa ei käyttänyt ehkäisyä, eikä saanut itse päättää sen käytöstä.

– Kyse on lapsista, jotka synnyttävät lapsia, sanoo Giulia Vallese, Nepalin edustaja YK:n väestörahastossa (UNFPA).

– Maailmanlaajuisesti 15–19-vuotiaita synnyttäjiä on 16 miljoonaa vuodessa.

Käytännössä teiniraskaus on usein elämän ja kuoleman kysymys. 15-vuotias kuolee synnytykseen viisi kertaa todennäköisemmin kuin viisi vuotta vanhempi nainen. Synnytys onkin 15–19-vuotiaiden tyttöjen yleisin kuolinsyy. Myös synnytysvammat, kuten fistulat ja kohdunlaskeumat, ovat yleisimpiä nuorimmilla äideillä.

Vallesen mukaan teiniäitien ensimmäiset lapset ovat muita useammin alipainoisia ja kitukasvuisia, potevat anemiaa ja kuolevat ennen viidettä ikävuottaan todennäköisemmin kuin vanhempien äitien lapset.

Raskaudesta päättävät mies ja sukulaiset

Vähemmän näkyviä, mutta yhtä lailla vaikeita ovat teiniäitien sosiaaliset ongelmat.

– Kun tyttö tulee raskaaksi, hän lopettaa koulun, mikä tarkoittaa työmahdollisuuksien puuttumista ja köyhyyttä, harmittelee Nepalin valtion perhesuunnitteluosaston edustaja Bhogerda Raj Dotel.

UNFPAn mukaan 37 prosenttia naimisissa olevista nuorista naisista ei käy työssä ollenkaan ja 76 prosenttia työssä käyvistä ei saa työstään rahapalkkaa.

Menuka Bista tekee vapaaehtoistyötä naisten terveyden hyväksi, hänen vastuullaan on 55 Champin alueen perhettä. Hän seuraa myös Radhika Thapan raskautta ja pyrkii varmistamaan sen sujumisen.

– Radhika on koulutettu. Hän tietää, että hänen pitää käydä lääkärissä ja syödä ravitsevaa ruokaa lapsensa terveyden vuoksi. Omasta ruumiistaan hän ei kuitenkaan saa päättää, sen tekevät hänen miehensä ja tämän sukulaiset, Bista kertoo.

Teiniraskauksien vähentämisessä seksuaalikasvatuksella on suuri rooli. Opetussuunnitelmassa sille on varattu paikka perusasteen kuudennella luokalla. Opettajat eivät kuitenkaan tiedä, miten puhua arasta aiheesta ja suuri osa heistä hyppääkin seksuaalisuutta ja lisääntymistä käsittelevien oppikirjan lukujen yli. Jotkut pyytävät terveysammattilaisia valistamaan oppilaita.

Valitettavan paljon vahinkoa tuottaa Nepalissakin yleinen uskomus, jonka mukaan seksistä ja ehkäisystä puhuminen johtaa tytöt holtittomaan seksuaaliseen käyttäytymiseen. Eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset osoittavat asian kuitenkin olevan täysin päinvastoin.