Vasemmistoliitto laatii ensimmäisenä puolueena miespoliittisen ohjelman
Ohjelmatyötä vetämään ryhtyvän kansanedustaja Kari Uotilan mukaan ohjelman aikaansaamisessa ei aiota viivytellä. Työstäminen alkaa jo ensi viikolla.
– Katson Vasemmistoliiton edustajana Tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa ja sen miesjaoston puheenjohtajana velvollisuudekseni lähteä toimimaan puuhamiehenä ohjelman kasaamisessa.
Vasemmistoliiton johtoa on Uotilan mukaan syytä onnitella siitä, että se tarttuu tärkeään asiaan oikeaan aikaan. Ajankohtaisuutta korostaa hänen mukaansa ennakkotiedot, jotka hän sai kuulla tänään Lapin yliopistossa julkistettavasta tutkimuksesta, jossa käsitellään hyvinvointivaltiossa tapahtuvaa miesten syrjintää.
Tutkimus päätyy lopputulokseen, jonka mukaan miehiä syrjitään niin työelämässä kuin vapaa-aikana.
– Voidaan hyvin sanoa, että Vasemmistoliitto on oikealla asialla oikean aikaan.
– Suomessa on syytä vakavasti pohtia, millaista mieskuvaa ja -kulttuuria haluamme siirtää sukupolvelta toiselle. Hyvin tehty ja molemmat sukupuolet huomioiva tasa-arvotyö palvelee yhtä lailla sekä miesten että naisten etua, Uotila toteaa.
Tasa-arvoajattelua on
syytä modernisoida
Moderni tasa-arvoajattelu tarkoittaa hänestä tasa-arvon miettimistä myös miesten näkökulmasta. Tasa-arvotyö on yhteistä työtä, mutta tähän asti yleinen tasa-arvopolitiikka on lähtenyt siitä, että se koskee vain naisia. Miehiä on käsitelty yhtenä kokonaisuutena ja heidän moninaisuutensa ja erilaisuutensa on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Ohjelman laatimisessa käsitellään Uotilan mukaan monia ulottuvuuksia, kuten työn ja perheen yhteensovittaminen, jakautuneet työmarkkinat, väkivaltakysymykset, armeija…
– Esimerkiksi vanhempainvapaan jakamisella on seurauksia paitsi naisten ja miesten asemaan työelämässä, myös palkattomien kotitöitten jakautumiseen. Miesten aktiivisemmalla osallistumisella isyyteen ja hoivaan voitaisiin ennaltaehkäistä myös perheiden hajoamisia.
Yhtenä tärkeänä asiana Uotila tuo esille sen, että miehillä on oltava oikeus ja velvollisuus aktiiviseen ja läsnä olevaan isyyteen.
– Voitaisiinko miehenä onnistumista mitata jo tänä päivänä pehmeämmin, hän kysyy tavoitellen muutoksenhakua vallitseviin roolimalleihin.
– Haluttiin tai ei, mieheen kohdistuu stereotyyppiodotuksia, jotka ovat vahvana syynä siihen, että täällä tapellaan liikaa, ajetaan liian lujaa, otetaan riskejä.
Ajatteluun miesten tasa-arvosta liittyy Uotilan mielestä se, että heidän tulisi ymmärtää ennen muuta inhimillisinä ja tuntevina olentoina.
– Myös asevelvollisuutta on tarkasteltava tasa-arvonäkökulmasta. Asevelvollisuutta ei saa pitää vain puolustuspoliittisena instituutiona, Uotila sanoo
Miehen vuosi
on 11 kuukautta
Syyt miesten kannalta pahimpaan ongelmaan tasa-arvossa liittyvät samoihin tekijöihin kuin naisillakin.
– Totta on se, että naisen euro on 80 senttiä, mutta totta on myös se, että miehen vuosi on 11 kuukautta. Miesten elinikä on edelleen lyhyempi kuin naisten. Viimeisimpien tietojen mukaan se on keskimäärin 12 prosenttia lyhyempi.
Tätä tilastojen todistamaa tosiasiaa tasa-arvon näkökulmasta pengottaessa tulee selväksi, että miehen vuoden pitävät 11 kuukauden pituisena samat tekijät, jotka pitävät naisen euron 80 sentissä. Uotila näkee kyseessä olevan niin rakenteiden, historian kuin yhteiskunnan roolimallien.
– Tekemällä järkevää tasa-arvopolitiikkaa, huomioimalla järkevällä ja oikeudenmukaisella tavalla molempien sukupuolten roolit voidaan samaan aikaan lähentää naisten 80 senttiä euroon ja pidentää miesten 11 kuukautta lähemmäksi täyttä vuotta.
– Raha on tärkeätä, mutta sitä on elämäkin.
Näkökulman kiinnittymistä naisten tasa-arvoon Uotila selittää historialla, jota ilmentävät erilaiset kiintiöt, jopa puoluetuessa on naiskiintiö. Puolueet on velvoitettu osoittamaan osa saamastaan tuesta naispolitiikkaan.
Uotila ei pidä tätä käytäntöä vääränä. Hän ei ole sitä poistamassa.
– En tee näin, koska onhan selvää, että sukupuolten väliset eriarvoisuusongelmat koskevat edelleen varmasti 80–90-prosenttisesti naisia. Se ei kuitenkaan oikeuta unohtamaan muita.
n
Väitöstutkimus: Lähes
kaikkia miehiä syrjitty
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tarkastetaan tänään hallintotieteiden lisensiaatti Pasi Malmin väitöskirja Discrimination against men (Miehin kohdistuva syrjintä). Malmi päätyy tutkimuksessaan toteamukseen, jonka mukaan lähes kaikki suomalaiset miehet joutuvat kokemaan elämänsä aikana sukupuolisyrjintää.
Sukupuolisyrjintää kohdistuu miehiin yhtä hyvin sekä vapaa-ajalla kuin työelämässä.
Malmi syyttää harjoitettua virallista tasa-arvopolitiikkaa siitä, että se sivuuttaa systemaattisesti miehiin kohdistuvan syrjinnän.
Malmin tutkimus perustuu 800:aan tasa-arvovaltuutetulle tehtyyn valitukseen ja lukuisiin tasa-arvotilannetta kartoittaviin tilastoihin.
Suomen miestutkimuksen seurassa ja Miesten tasa-arvo -yhdistyksessä toimiva Malmi harjoittaa tutkimustyötä siviilityönsä ohella. (KU)
uutiskirje 
