Anna Lemström jättää Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtajuuden 2 vuoden jälkeen

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Helsinkiläinen Anna Lemström on johtanut Vasemmisto-opiskelijoita vuodesta 2019. Nyt oli hänen mielestään aika astua syrjään ja antaa tilaa uusille järjestöaktiiveille valtakunnallisen vasemmistolaisen opiskelijajärjestön johdossa.

Vasop on kasvava järjestö, ja viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana jäsenmäärä on lähes kaksinkertaistunut.

– Jäsenmäärän kasvussa on monta tekijää, mutta uskon Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tekemien koulutusleikkausten olleen tärkeä syy siihen, että ihmiset ovat tulleet mukaan toimintaan, Lemström pohtii.

– Erityisesti minun ikäisilläni koulutusleikkaukset olivat todella merkittävä asia ja ne herättivät paljon tunteita. Ihmisten reaktio oli ”Tämä ei voi olla näin. Mitä minä voin tehdä?”, ja se taas on ajanut aktivoitumaan opiskelijapolitiikassa.

Anna Lemströmin mielestä myös Vasopin julkisuuskuva on vaikuttanut ihmisten intoon liittyä järjestöön ja toimimaan opiskelijapolitiikassa.

– Se ei ole näyttäytynyt vain pienen sisäpiirin kerhona, vaan Vasopissa yritetään nostaa esille arvoja, jotka ovat pohjanamme, Lemström kertoo.

– Olemme yrittäneet puhua siitä, että tämä on meidän kaikkien yhteinen juttu. Uskon, että se on myös vaikuttanut.

Lemström arvioi, että opiskelijajärjestöjen toimintaedellytykset ovat heikentyneet.

– Aivan viime vuosina opiskelijoilla on ollut myös vähemmän aikaa tehdä vapaaehtoistyötä, mitä järjestötoiminta loppujen lopuksi kuitenkin on, hän sanoo.

– Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo on heikkoa. Se aika, mikä korkeakouluopinnoista jää yli, pitää usein käyttää siihen, että saa rahaa, ja silloin tehdään palkkatöitä. Päivässä on kuitenkin vain tietty määrä tunteja, Lemström toteaa.

Hän kertoo tietävänsä monia sellaisia opiskelijoita, joilla olisi intoa ja halua olla mukana opiskelijapolitiikassa, mutta joilla ei yksinkertaisesti riitä aikaa siihen.

– Toki tämä on myös luokkakysymys. Paremmin toimeentulevilla perheillä on enemmän varaa tukea opiskelijoita, joilla jää enemmän aikaa järjestötoiminnalle.

Vasopista liittomuotoinen
kattojärjestö

Anna Lemström valittiin Vasopin puheenjohtajaksi järjestön yleiskokouksessa syksyllä 2019. Samassa yleiskokouksessa linjattiin, että Vasemmisto-opiskelijat järjestäytyy liittomuotoiseksi.

Suurin osa muista poliittisista opiskelijajärjestöistä on liittomuotoisia, ja tällä kentällä Vasop on poikkeus. Tällä hetkellä eri korkeakoulujen punavihreät järjestöt toimivat itsenäisesti omina yhdistyksinään ja Vasop on valtakunnallinen järjestö, joka ei kuitenkaan toimi eri paikkakuntien yhdistysten kattojärjestönä.

Liittomuotoisuus tarkoittaisi käytännössä sitä, että paikalliset vasemmistolaiset opiskelijajärjestöt liittyisivät Vasopin jäseniksi. Tavoitteena on, että Vasop voisi toimia kattojärjestönä, joka voi tukea paikallisia toimijoita sekä taloudellisesti että antamalla koulutuksellista tukea.

Lemström näkee, että liittomuotoisuus toisi turvaa myös järjestöjen jatkuvuudelle.

– Opiskelijajärjestöillä on usein todella nopea vaihtuvuussykli. Erityisesti paikkakunnilla, joilla ei ole vakiintunutta toimintaa, saattaa joskus käydä niin, että yhden vuoden aikana suurin osa järjestöaktiiveista valmistuu. Silloin on epäselvää, kenen vastuulla jatkuvuus on, Lemström sanoo.

Vuoden 2021 yleiskokouksessa merkittiin tiedoksi liittomuotoisuusselvitys, jossa tarkasteltiin järjestäytymisen eri vaihtoehtoja. Vasop jatkaa liittomuotoisuuden edistämistä vuonna 2022.

Sisarusjärjestöjä,
ei kilpailijoita

Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat ovat erillisiä järjestöjään, joilla on omat organisaationsa. Näin ei ole kaikkialla, vaan esimerkiksi vihreillä on yksi yhteinen järjestö nuorille ja opiskelijoille.

Lemström kokee, että nykyinen malli on vasemmistolle hyvä.

– On totta, että joissain asioissa järjestöillä on päällekkäisyyksiä, mutta se tarkoittaa myös sitä, että voimme tehdä hyvää yhteistyötä. Esimerkiksi sote-vaaleissa järjestöillä on yhteinen ohjelma, Anna Lemström sanoo.

Väistyvä puheenjohtaja muistuttaa, että toisin kuin Vasemmistonuorilla, ei Vasemmisto-opiskelijoilla ole jäsenyydessä yläikärajaa.

– Kaikki nuoret eivät ole opiskelijoita, eivätkä kaikki opiskelijat ole nuoria.

Anna Lemströmin mielestä kahden järjestön erillisyys mahdollistaa sen, että järjestöt tukevat toisiaan.

– Emme halua olla kilpailevia järjestöjä, vaan sisarusjärjestöjä. Olemmekin miettineet Vasemmistonuorten kanssa paljon sitä, miten voisimme tukea toistemme toimintaa.

Ei valmista
maailmaa

– Vuosi sitten minulla oli vahvasti sellainen tunne, että työni puheenjohtajana on vielä kesken, Lemström kertoo.

Nyt kahden puheenjohtajavuoden jälkeen hän sanoo, että on henkisesti valmis päättämään kaksivuotisen puheenjohtajakautensa. Lemström valittiin syksyllä 2021 Vasemmistoliiton Helsingin piirijärjestön varapuheenjohtajaksi, ja hän istuu Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnassa varajäsenenä.

– Tietenkään maailma ei tullut valmiiksi kahden vuoden aikana, mutta sekä minä että järjestö olemme nyt valmiina uusiin tuuliin.

Lemström kertoo, että hänen siirtymistään helpottaa tieto siitä, että Vasopin johtoon on tulossa hyviä henkilöitä.

– Tunnen hyvin uuden puheenjohtaja Selmi Holopaisen, ja odotan innolla, että hän pääsee järjestön puikkoihin, Lemström sanoo.