Hallitus joutuu kevään aikana ottamaan kantaa siihen, miten järjestetään Suomessa olevien noin 3 000 paperittoman siirtolaisen asia. Sen verran Suomessa laittomasti oleskelevia on sisäministeriön viime viikolla julkaiseman selvityksen mukaan. Palautus ei ole ratkaisu, koska yhteistyö lähtömaan viranomaisten kanssa ei toimi.
Käytännössä puhutaan Irakista lähteneistä, sillä Maahanmuuttovirasto keskeytti viime kesänä kielteisten päätösten tekemisen Afganistanin kansalaisille.
Sisäministeriön työryhmä esitti, että tämän joukon asia ratkaistaisiin kertalailla, jolla he saisivat oleskeluluvan.
Ei käy, ilmoittivat SDP:n Eveliina Heinäluoma ja keskustan Mikko Kärnä. Kumpikin on ryhmänsä vastaava hallintovaliokunnassa. Mitään ratkaisuesitystä heillä ei ollut.
Ratkaisu ei voi olla silmien sulkeminen. Paperittomat ovat joka tapauksessa täällä alttiina syrjäytymiselle ja hyväksikäytölle.
Ongelman synnytti Juha Sipilän hallitus. Se poisti humanitäärisen suojelun Suomen laista vuonna 2016, koska sen perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä oli noussut vuoden 2014 neljästä 119:ään vuonna 2015.
Toinen perustelu oli tuttu, vetovoimatekijän poistaminen.
Lakia säädettiin lähes päivälleen kuusi vuotta sitten. Silloin tiedettiin, että kyseessä ei ole ongelman ratkaisu, vaan sen siirtäminen toiseen paikkaan. Se paikka on täällä nyt.
Lain lähetekeskustelu 11.2.2016 on mielenkiintoista luettavaa. Perussuomalaiset riemuitsivat, kokoomus esiintyi tolkun äänenä.
Vasemmistoliitossa, vihreissä ja RKP:ssä osattiin miettiä lain laajempia vaikutuksia, kuten juuri paperittomien ja sitä kautta varjoyhteiskunnan syntymisen mahdollisuutta.
– Erityisen ongelmallisena näen kuitenkin sen, että paperittomien määrä tämänkin lakimuutoksen myötä saattaa kasvaa. Paperittomuuden vähentäminen on tärkeää niin ihmisoikeuksien, kansanterveyden, työmarkkinoiden pelisääntöjen noudattamisen kuin yhteiskunnan kokonaisedun kannalta, oppositiojohtaja Li Andersson sanoi.
Kuusi vuotta sitten asiaa perusteltiin sillä, että humanitäärinen suojelu on poistettu muidenkin maiden lainsäädännöstä. Nyt kansainvälisiä esimerkkejä löytyy toiseen suuntaan.
Viimeaikaisia esimerkkejä kertalaillistamisesta tai niitä koskevista suunnitelmista pitkään maassa olleiden osalta löytyy Norjasta, Irlannista ja Saksasta, sisäministeriön selvityksessä kerrotaan. Useimmiten eri maat ovat katsoneet pitkäksi oleskeluksi 3–5 vuotta.
Humanitäärisen suojelun mahdollisuus poistettiin laista suurella enemmistöllä. Suurin osa SDP:n kansanedustajista äänesti hallituspuolueiden mukana. SDP oli luomassa ongelmaa, jonka ratkaisemista se nyt vastustaa.
Vai vastustaako? SDP:n kansanedustajat Erkki Tuomioja, Hussein al-Taee ja Johan Kvarnström kertoivat pitävänsä sisäministeriön selvitystä hallitusohjelman mukaisena käytännöllisenä, ihmisoikeusmyönteisenä ja solidaarisena ratkaisuehdotuksena.
Tuomiojalainen ja heinäluomalainen maahanmuuttolinja ovat vastakkain demareissa, ja voittaja on vielä ratkaisematta.
Politiikan toimittaja
uutiskirje 