KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Venäjä-kysymys on aina ollut hankala vasemmistolle, sanoo Paavo Arhinmäki – Somessa vellova Nato-keskustelu ”myrkyllisempää kuin kertaakaan”

Paavo Arhinmäki istui eduskunnassa 2007–2021. Hän siirtyi viime kesänä Helsingin apulaispormestariksi. Kuva on viime elokuun vasemmiston eduskuntaryhmän kesäkokouksesta

Paavo Arhinmäki istui eduskunnassa 2007–2021. Hän siirtyi viime kesänä Helsingin apulaispormestariksi. Kuva on viime elokuun vasemmiston eduskuntaryhmän kesäkokouksesta. Kuva: Henri Salonen

Vasemmisto on kritisoinut Venäjää koko 2000-luvun. Siitä huolimatta liikettä syytetään välillä Venäjän myötäilystä. Vasemmistokonkari Paavo Arhinmäki antaa kaksi ohjetta syytösten torjumiseen: faktat ja rohkeuden.

Jussi Virkkunen
19.3.2022 8.30
Fediverse-instanssi:

Vasemmistoliiton pitkäaikainen kansanedustaja Paavo Arhinmäki on seurannut suomalaista Nato-keskustelua huolestuneena. Venäjän hyökättyä Ukrainaan on keskustelu Nato-jäsenyydestä kiihtynyt. Etenkin sosiaalisen median alustoilla kommentointi on ollut hyvin kärkästä.

– Keskustelu viimeisen parin viikon aikana on ollut myrkyllisempää kuin kertaakaan mitä minä muistan. Osa suomalaisista poliitikoista on maanpettureita ja putinisteja ja epäisänmaallisia vain sen vuoksi, että he eivät kannata Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Keskustelu on kaikilta osin hyvin ikäväsävyistä ja vastenmielistä, Arhinmäki sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS
Nyt meillä on vastakkainasettelu, jota ei ole nähty pitkiin aikoihin tilanteessa, jossa olemme harvinaisen yhtenäisiä Ukrainan puolesta

Sinänsä Suomessa on hyvin yksimielisesti tuomittu Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Samaan aikaan riitely sosiaalisen median alustoilla on lisääntynyt.

– Nyt meillä on vastakkainasettelu, jota ei ole nähty pitkiin aikoihin tilanteessa, jossa olemme harvinaisen yhtenäisiä Ukrainan puolesta, Arhinmäki kuvaa paradoksaalista tilannetta.

Vanhat syytökset

Venäjän hyökkäyksen jälkeen vasemmisto on saanut jälleen eteensä vanhat syytökset Venäjä-sympatioista. Puolueen puheenjohtaja Li Anderssonia myöten on muistutettu, että vasemmisto on kritisoinut Venäjää koko 2000-luvun ajan. Kylmän sodan aikana SKDL ja Suomen kommunistinen puolue tuomitsivat Tšekkoslovakian miehityksen vuonna 1968.

– Tietysti Venäjä- ja Neuvostoliitto-kysymys on aina ollut hankala vasemmistolle, Arhinmäki kuvaa.

Enemmistön lisäksi vasemmistossa on ollut äänekäs vähemmistö.

– Samaan aikaan liikkeessä oli aina niitä, jotka ajattelivat toisin. Kyllähän on ollut niitä, joiden mielestä Venäjää tai Neuvostoliittoa ei voi arvostella tai jos arvostellaan, se pitää yhdistää kaiken muun arvosteluun. Se toki leimaa koko liikettä, ja sitä voidaan käyttää koko liikettä vastaan.

– Sehän ei kaikilla ole lähtenyt vain siitä, että he selkäytimestä myötäilevät Venäjän kantoja. Taustalla on varmaan myös sitä, että Venäjä on nähty vastavoimana Yhdysvalloille ja Yhdysvaltain imperialismille, Arhinmäki huomauttaa.

Arhinmäen mukaan näin ajattelevia on vasemmistossa nykyään hyvin vähän. Hän kuitenkin tunnustaa, että heitä on – niin vasemmistoliitossa kuin koko vasemmistolaisessa liikkeessä.

– Mutta koskaan se ei ole ollut enemmistö, ja nyt se on täysin marginaalinen joukko.

Li Andersson muistutti aiemmin maaliskuussa, että Arhinmäki nosti ministerinä toimiessaan esiin muun muassa Venäjän synkän ihmisoikeus- sekä sananvapaustilanteen. Samoin Arhinmäki kiinnitti Venäjällä vieraillessaan huomiota seksuaalivähemmistön syrjintään.

– Tapasin myös ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöjen edustajia, kun vierailin Venäjällä. Kukaan muu ministeri ei tällaista tehnyt, Arhinmäki toteaa.

Eikä ministerikaudesta ole kuin kymmenkunta vuotta, Arhinmäki letkauttaa.

Vasemmiston muutos

Arhinmäki kuuluu siihen sukupolveen, joka tuli 90-luvun loppupuolella mukaan vasemmistoliiton toimintaan. Vaikka hän ei ole lähelläkään 50 vuoden ikää, edustaa Arhinmäki jonkinlaista konkariporukkaa. Sekin kuvaa vasemmistossa tapahtunutta suurta muutosta.

– Meidän kantamme on koko ajan lähtenyt siitä, että riippumatta siitä kenestä on kysymys, laittomat sodat ja ihmisoikeusloukkaukset pitää tuomita. Suomen pitää olla kriittinen ääni.

Irakin sotaa vastustaneiden mielenosoitusten lisäksi Arhinmäki on ollut mukana järjestämässä mielenosoituksia murhatun toimittajan Anna Politkovskajan muistoksi sekä Tšetšenian toista sotaa vastaan.

Siitä huolimatta hän sai vuonna 2015 kokea vanhat Venäjä-haamut. Arhinmäen mukaan Venäjän vuonna 2014 tekemä Krimin laiton miehitys ja alueen liittäminen Venäjään vaikuttivat vasemmistoliiton vaalitappioon.

– Jollain tavalla asiat pystytään edelleen kääntämään ihmisten mielissä siihen, että ikään kuin suomalainen vasemmisto olisi vastuussa Venäjän toimista. Se oli asia, joka vaikutti vasemmistoliiton kannatukseen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yllättävän paljon – negatiivisella tavalla.

Miten Arhinmäen mielestä pitäisi sitten torjua syytöksiä? Hän nostaa esiin kaksi asiaa, joista ensimmäinen on syytösten torjuminen faktojen avulla.

– Toki ne esitetään uudestaan ja uudestaan. Ei ole muuta tietä kuin kumota väitteet.

Toiseksi vasemmiston pitää Arhinmäen mukaan olla rohkeasti omaa mieltä.

– Samalla tavalla kuin olemme uskaltaneet nostaa Venäjän ongelmat, meidän pitää uskaltaa sanoa, jos olemme sitä mieltä, että Suomen Nato-jäsenyyttä emme edelleenkään kannata. Vaikka siitä tulisi valtava määrä painetta, hän paaluttaa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Microsoftin datakeskuksen työmaa Hepokorvessa Espoossa 22. joulukuuta 2025.

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

Mai Kivelä

Mai Kivelä: Hallitus vaarantaa ruoantuotannon ja viljelijöiden toimeentulon

Theodora Helimäkeä haastatteli Toivo Haimi.

Maaseutujen ja kaupunkien todellisuudet eriytyvät, ja samalla eriytyy myös politiikka – Tutkija Theodora Helimäki kaipaa politiikkaan argumentoivampaa keskustelua

Palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpano on taas yksi esimerkki riman alta menemisestä, moittii SAK:n Katja Syvärinen.

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

Uusimmat

Microsoftin datakeskuksen työmaa Hepokorvessa Espoossa 22. joulukuuta 2025.

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

Mai Kivelä

Mai Kivelä: Hallitus vaarantaa ruoantuotannon ja viljelijöiden toimeentulon

Näyttelijät Tommi Eronen, Hanna Raiskinmäki, Tuuli Paju ja Geoffrey Erista Poiskatsojat-näytelmässä.

Poissa silmistä, poissa mielestä? – Susanna Kuparisen uusin KOM-teatterissa

Theodora Helimäkeä haastatteli Toivo Haimi.

Maaseutujen ja kaupunkien todellisuudet eriytyvät, ja samalla eriytyy myös politiikka – Tutkija Theodora Helimäki kaipaa politiikkaan argumentoivampaa keskustelua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tämän tiedon valossa vasemmistoliiton ehdotukset eivät näyttäydykään niin kaukaa haetuilta”

 
02

Ruotsin vaalit toivat esiin Euroopan politiikkaa riivaavan taudin

 
03

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

 
04

Lohikoskelta kirjallinen kysymys sähköstä – ”En voi kuin ihmetellä”

 
05

Kolmen pennin ooppera: nykypäivän sortuneita ja sortajia

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

15.09.2026

Näkökulma: Pelkkä talouskasvu ei riitä Kymenlaaksolle

15.09.2026

Kymenlaaksossa tulevaisuusnäkymät ovat heikot – Maakunta ei silti ole menetetty tapaus

15.09.2026

Veronika Honkasalo ja Natalia Kallio ehdolle Helsingissä

14.09.2026

Ruotsin vaalit toivat esiin Euroopan politiikkaa riivaavan taudin

14.09.2026

Pyhittääkö tarkoitus keinot, kysyy vuosien tauolta palannut Samuel Davidkin mies joka tiesi liikaa -trillerissä Hippokrateen vala

13.09.2026

Urheilu on Kenian tyttöjen pakotie pois lapsiavioliitoista ja silpomisesta

13.09.2026

Syyrialaisnaiset kärsivät synnytysväkivallasta

13.09.2026

Keski-Amerikan printtimedia kutistuu vauhdilla

12.09.2026

Pakistan vaikeuttaa toimittajien työskentelyä – rajoitukset herättävät kansainvälistä arvostelua

12.09.2026

Kellot soivat EU:lle – Unionin on uudistuttava toimiakseen, mutta onko kukaan valmis siihen?

12.09.2026

Kolmen pennin ooppera: nykypäivän sortuneita ja sortajia

11.09.2026

Kaupunkien kasvu jätti köyhät ilman vettä El Salvadorissa

11.09.2026

Lohikoski vaati taiteen perusopetukseen tasa-arvorahaa

11.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset