Vasemmistohallituksen ministereiden mielestä syytä oli myös vapaassa markkinataloudessa.
”Yksityispankit, valvontajärjestelmä, politiikka, hallinto ja tiedotusvälineet epäonnistuivat. Säätelemätön vapaa markkinatalous epäonnistui täydellisesti”, todetaan pääministeri Jóhanna Sigurdardóttirin kanslian kommentissa.
”Säätelemättömän markkinatalouden asiamiehet rosvosivat pohjoismaisen hyvinvointivaltion”, kommentoi vasemmistovihreiden puheenjohtaja, valtiovarainministeri Steingrimur Sigfusson.
Valtakunnanoikeus uhkaa
Islannin parlamentin joulukuussa 2008 asettaman tutkimuskomission 2 300-sivuinen raportti on ensimmäinen perusteellinen selvitys tapahtumista, jotka johtivat 320 000 asukkaan saarivaltion pankkijärjestelmän ja talouden täydelliseen romahtamiseen lokakuussa 2008. Korkeimman oikeuden tuomari Pall Hreinssonin johdolla toiminut komissio on haastatellut 300 kriisin avainhenkilöä.
Raportti voi viedä kolme poliitikkoa valtakunnanoikeuteen, jonka koolle kutsumista parlamentin komitea on alkanut selvittää. Maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta.
Lisäksi se voi johtaa rikossyytteisiin osakemarkkinoiden manipuloimisesta, sisäpiirilainoista ja muista pankkilain rikkomuksista. Kaikki kolme suurinta pankkia omistivat omia osakkeitaan enemmän kuin lain sallimat kymmenen prosenttia.
Kyvyttömät ja ahneet
Totuuskomissio syyttää piittaamattomia poliitikkoja, kyvyttömiä virkamiehiä ja ahneita pankkiireita mutta myös heikkoja yhteiskuntarakenteita ja poliittista kulttuuria, joka teki uusista miljonääreistä kansallissankareita.
”Kriisi käynnistyi vääristyneestä yksityistämisestä, missä kokemattomat omistajat saivat liian suuria osuuksia ja pankkien annettiin kasvaa niin suuriksi, ettei niitä voitu enää kunnolla valvoa”, todetaan raportissa.
Kolme suurinta pankkia, Landsbanki, Kaupthing ja Glitnir kasvoivat seitsemässä vuodessa 20 kertaa alkuperäistä kokoaan suuremmaksi. Kasvua ruokki kansainvälisten luottomarkkinoiden avautuminen, johtajien palkkiojärjestelmä ja omistajien ottamat valtavat lainat.
Seitsemän syntistä
Raportissa nimetään seitsemän päätöksentekijää, joita voidaan syyttää virkavirheistä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä. Heillä oli tarpeeksi tietoa Islannin talouden tilasta, mutta he eivät toimineet sen edellyttämällä tavalla, todetaan raportissa.
Listalla ovat keskuspankin johtokolmikko David Oddsson, Eirikur Gundason ja Ingimundur Fridriksson sekä Finanssivalvonnan johtaja Jonas Jonsson. Poliitikoista mukana ovat Itsenäisyyspuolueen ja sosiaalidemokraattien hallituksen pääministeri Geir Haarde, valtiovarainministeri Arni Mathiessen ja kauppa- ja teollisuusministeri Björgvin Sigurdsson.
Kriisin eettisiä ulottuvuuksia selvittänyt työryhmä arvostelee myös presidentti Olafur Ragnar Grimssonia, joka näki Islannin yhtenä suurena sijoitusrahastona. Grimsson lähetti miljonääriystäviensä puolesta suosituskirjeitä valtionpäämiehille ja jopa kauppasi heille pankkien osakkeita. Presidentin valtiovierailut käytettiin uusien sijoitusten edistämiseen.
Oddsson katosi ulkomaille
Sigurdsson erosi maanantaina sosiaalidemokraattisen parlamenttiryhmän puheenjohtajan paikalta ja vaati valtakunnanoikeutta koolle. Häntä voidaan syyttää enemmän kyvyttömyydestä kuin väärinkäytöksistä. Oddsson ja Haarde syrjäyttivät hänet päätöksenteosta eikä keskuspankin pääjohtaja suostunut edes puhumaan rahamarkkinoista vastanneelle ministerille.
Islannin vanhimman päivälehden Morgunbladidin päätoimittajana nykyisin vaikuttava Oddsson ei ole toistaiseksi kommentoinut raporttia. Hän lähti Islannista pari päivää ennen sen julkistamista.
Pääministerinä 1991–2004 toiminut Oddsson yksityisti suurimmat valtionpankit hallituspuolueiden taustavoimille lokakuussa 2002. Keskuspankin pääjohtajana hän on ollut katastrofi.
Raportin mukaan Oddsonin keskuspankki muun muassa unohti vahvistaa valuuttavarannon tukemiseen haetun 500 miljoonan dollarin lainan Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) kanssa. Maaliskuussa 2008 sovittu laina raukesi huhtikuun lopulla, jolloin Islannin ulkomaanvelka oli 16 kertaa suurempi kuin keskuspankin varanto.
Lainat pankkien omistajille
Raportin mukaan kolmen suurimman pankin omistajat lainasivat suurimman osan pääomasta sijoitusyhtiöilleen ilman riittäviä takuita. Lokakuussa 2008 neljäsosa pankkien varoista oli kiinni omistajille myönnetyissä lainoissa. Puolet kaikista lainoista oli annettu vain sadalle yritykselle.
Glitnirin konkurssipesä yrittää oikeusteitse periä pankin entiseltä omistajalta Jon Ásgeir Jóhannessonilta 35 miljoonan euron henkilökohtaista lainaa. Johannessonin Baugur-sijoitusyhtiö on pesälle velkaa 1,5 miljardia euroa, 70 prosenttia Glitnirin pääomasta.
Neljäsosan Kaupthingistä omistaneen sijoittaja Robert Tchenguizin Exista-yhtiö jäi pankin konkurssipesälle velkaa 1,2 miljardia euroa. Saman verran velkaa on Björgólfur Thor Björgólfssonin perheellä aikoinaan omistamansa Landsbankin konkurssipesälle.
uutiskirje 