Kilpailukykysopimus solmittiin vuonna 2016. Sen avulla oli tarkoitus parantaa Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimukseen kuului 24 tunnin vuosittaisen työajan palkaton lisäys sekä sosiaaliturvamaksujen siirto työnantajilta työntekijöille. Nämä toimenpiteet koskivat rankimmin julkisten alojen pienipalkkaisia työntekijöitä, joilta lisäksi leikattiin vuosilomarahoja kolmen vuoden ajan. Sopimuksen edistämiseksi Sipilän hallitus esitti uhkauksen pakkolaeista, joilla ammattiyhdistysliike haluttiin ajaa selkä seinää vasten.
Sosiaaliturvamaksujen siirto oli suora, vastikkeeton tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille. Me palkansaajat maksamme edelleen tätä 6,5 miljardin euron yritystukea.
Ammattiliitto Pron Pohjanmaan aluejohtokunnan kokouksessa keskustelimme aiheesta pitkään ja ihmettelimme puheita ja lupauksia sopimuksella saavutetusta tuottavuuden kasvusta, jota ei todellisuudessa ole ollut nähtävissä. Ainoat hyötyjät ovat olleet suurten yritysten osakkeenomistajat, joille on maksettu ennätyssuuria osinkoja. Kun tarkastellaan 60 pörssiyhtiön maksamien osinkojen määrän muutosta vuosina 2017–2019, havaittavissa on merkittävää kasvua kyseisten yritysten maksamien osinkojen määrissä erityisesti vuosina 2018 ja 2019 (STTK). Nuo osingot on otettu työntekijöiden selkänahasta. Kilpailukykysopimuksen myötä palkansaajat ovat joutuneet mielivaltaisen palkanalennuksen kohteeksi.
Mielestämme lisätuntien teettäminen ilman korvausta sekä sosiaaliturvamaksujen myötä tehty tulonsiirto työnantajille on peruttava. Palkankorotusten tasoon korvauksettoman työajan poistamisella ei saa olla vaikutusta.
Kauko Niemi
Kokkola
uutiskirje 
