Talouskasvua kritisoivan degrowth-liikkeen edustajat luottavat siihen, että vaikka eduskunta torstaina antaisikin luvan kahdelle uudelle ydinvoimalalle, niitä ei tulla rakentamaan.
Ydinvoima symboloi talouskasvua. Degrowth-liikkeelle lupapäätöksellä ei silti ole liikkeen aktivistin Leo Straniuksen mukaan mitään vaikutusta.
– Kyse on tietysti eduskunnan isoimmasta ja kauaskantoisimmasta päätöksestä, mutta on vaikea sanoa, edistääkö se talouskasvua, koska eduskunnan päätöksestä on vielä pitkä matka siihen, että rakennushankkeet käynnistyisivät, hän sanoo.
Stranius viittaa voimaloiden nousseisiin hintoihin. Hän uskoo myös, että Olkiluoto kolmosen rakentamisessa ilmenneistä ongelmista otetaan opiksi.
Toisaalta, vaikka degrowth-liikkeellä – jolle ei vieläkään ole vakiintunut suomenkielistä nimeä – ei olekaan kantaa ydinvoimaan, Luonto-Liiton pääsihteerinä toimivalla Straniuksella toki on.
– Jos eduskunta antaa luvat, se on minulle henkilökohtaisesti karmiva pettymys. Se on pettymys degrowth-liikkeen näkökulmasta, mutta ennen kaikkea tulevien sukupolvien ja ilmaston näkökulmasta.
Valtakriisi
Liikkeen toinen aktiivi, tamperelainen Marko Ulvila on Straniuksen kanssa samaa mieltä lupapäätöksestä.
Hän ei usko, että uusia ydinvoimaloita rakennetaan. Ja hän pitää epävarmana sitäkin, käynnistyykö Olkiluoto kolmonen koskaan.
– Ne perustuvat sellaiseen yhteiskuntakulkuun, jota ei enää ole. Eli tähän kasvuun.
Ulvilan mukaan lupapäätösprosessissa ei ollenkaan ole kysymys sähköstä eikä energiasta vaan vallasta.
– Nyt vuorineuvospiirit halusivat näyttää, että jos he haluavat ydinvoimalupia, he myös saavat niitä.
Tämä osoittaa Ulvilan mielestä sen, että Suomessa ei ole demokratiaa ja että meillä on vakava valtakriisi.
– Tämä on luu kurkkuun kaikille kansanvallan kannattajille. Sähköstä ei meillä ole pulaa. Ainut järki, minkä näen lupaprosessissa, on se, että näin selvennetään valtasuhteita, Ulvila sanoo.
Huutia Ulvilalta saa myös ympäristöliike, joka ei kyllin jämäkästi ole puuttunut kasvuun ja valtasuhteisiin.
– Jos nyt vihreät ja ympäristöliike laajemminkin sanoisi tästä eteenpäin ja olisi johdonmukaisesti sanonut jo viimeiset kymmenen vuotta, että sähkön kulutus pitää saada alas, tilanne olisi toinen.
Se olisi Ulvilan mukaan helpottanut sekä ydinvoimakysymyksen että kasvun kysymyksen ratkaisemista.
– Mutta jostain syystä kasvun hillitsemistä pelätään, Ulvila jatkaa.
Ydinvoima ei takaa työtä
Ydinvoimalla ei degrowth-liikkeen mukaan voida taata työtä.
– Työllisyyttä voidaan parantaa työtä jakamalla, työaikaa lyhentämällä, korvaamalla palkankorotukset pidemmillä lomilla. Sitä parannetaan vaikkapa panostamalla kotimaisiin pienenergiaratkaisuihin, Stranius sanoo.
Suomalainen degrowth-keskustelu siis jatkuu vilkkaana ydinvoimasta huolimatta. Seuraava suuri tapahtuma on 24. syyskuuta Helsingissä järjestettävä iso kansainvälinen seminaari. Sen yhteydessä julkaistaan Serge Latouchen degrowth-ajattelua esittelevän kirjan suomennos Kohti kohtuutaloutta.
Tavoitteena on Straniuksen mukaan myös käynnistää mallinnusta siitä, minkälainen talouskasvusta vapaa yhteiskunta voisi olla ja miten siinä hyvinvointipalvelut ja työllisyys turvataan.
Syksyn seminaarin valmisteluun liittyy lisäksi kasvu murroksessa -teesit, joita työstetään parhaillaan konkreettisiksi poliittisiksi tavoitteiksi.
uutiskirje 
