Japanilainen Masako Suzuki on taistellut kuusi vuotta oikeudesta tavata poikaansa. Vastapuolena on lapsen isän ohella koko japanilainen yhteiskunta.
– Järjestelmämme ei tunnusta, että lapsella on avioeron jälkeen oikeus molempiin vanhempiinsa, 50-vuotias Suzuki sanoo.
Hän on nähnyt nyt 15-vuotian poikansa vain kolmesti viiden viime vuoden aikana. Silloinkin ex-aviomies salli äidin ja pojan olla yhdessä vain pari tuntia.
Epätoivoinen Suzuki on haastanut oikeuteen maansa oikeusministerin ja Setagayan kouluviraston Tokiossa.
– Kun sain lopulta selville, että poikani käy Setagayan koulua, menin tapaamaan häntä. Mutta koulun rehtori esti sen vedoten isän yksinhuoltajuuteen, Suzuki kertoo.
Avioeron aikaan perhe asui Kanadassa, missä vanhemmat tuomittiin poikansa yhteishuoltajuuteen.
Mies kuitenkin palasi yllättäen Japaniin pojan kanssa ja hankki siellä itselleen yksinhuoltajuuden.
Mies on perheen pää
– Japanin laki ei salli yhteishuoltoa, koska perhe mielletään perinteisesti yksiköksi, jonka pää on mies, laintuntija Fujiko Goto kertoo.
Hänen mukaansa huoltajuus menee äidille noin 80 prosentissa eroista, varsinkin, jos lapset ovat pieniä. Vanhempien lasten huoltajuus taas määrätään usein isälle taloudellisista syistä.
– Tuomarit ovat useimmiten miehiä, joilla on vanhanaikainen käsitys sukupuolirooleista, Goto jatkaa.
Hänen mielestään Japani tarrautuu jääräpäisesti yksinhuoltajamalliin. Siitä aiheutuu paljon kärsimystä, koska toisen vanhemman tapaamisoikeus on huoltajan päätettävissä.
127 miljoonan asukkaan Japanissa kirjattiin vuonna 2008 noin neljännesmiljoona eroa. Arviolta 60 prosenttiin eroista liittyi huoltajuuden määrääminen yhdelle vanhemmalle.
Suzukin johtama hylättyjen vanhempien liike vaatii yhteishuollon käyttöönottoa, jota lapset saavat pitää molemmat vanhempansa eron jälkeenkin.
Painostus jatkuu
Kozue Sugano, 48, osallistuu liikkeen toimintaan. Hänen bangladeshilainen ex-miehensä vei aikanaan parin kolmevuotiaan lapsen mukanaan kotimaahansa.
Liike painostaa Japania allekirjoittamaan vuonna 1980 solmitun Haagin lapsikaappaussopimuksen, joka mahdollistaa rajojen yli vietyjen lasten palauttamisen.
Liike muistuttaa, että Japani on maailman rikkaimpien maiden ja Venäjän muodostaman G8-ryhmän jäsenistä ainoa, joka ei ole mukana sopimuksessa. Venäjä on allekirjoittanut sopimuksen, mutta sen voimaan saattava ratifiointi viipyy.
Useiden länsimaiden Japanin-lähetystöt kehottivat alkuvuodesta Japania sitoutumaan Haagin sopimukseen.
Lähetystöjen kirjoissa on lukuisia ulkomaalaisia, jotka eivät ole saaneet tavata lapsiaan sen jälkeen, kun ovat eronneet japanilaisesta puolisostaan.
uutiskirje 