Korhonen pitää elvytystoimia toivehöttönä

Porvarihallituksen puheet vaikutuksiltaan kahden miljardin euron elvytyspaketista ovat Vasemmistoliiton Martti Korhosen mielestä toivehöttöä.

Hallitus esitteli perjantaina elvytyspakettinsa vastauksena laajaa työttömyyttä ennakoivan talouden taantuman ehkäisyksi. Siinä valtion panostus elvytystoimiin on noin 500 miljoonaa euroa. Pääministeri Matti Vanhanen kuitenkin puhui tiedostustilaisuudessa kahdesta miljardista eurosta, jonka suuruinen vaikutus saadaan elvytysrahan vipuvaikutuksella.

Tähän pääministerin mukaan päästään sillä, että rahat täsmäsijoitetaan käsinpoimintametodilla kohteisiin, joiden kansantaloudellinen vaikutus on vankin.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen totesi perjantaina, että hallitus näyttää taas uskovan ja toivovan.

– Kun kahden miljardin summasta otetaan löysä pois, jäljelle jää 250–300 miljoonaa elvytysrahaa. Loppu koostuu toiveista, joita esitetään yrityksille ja kunnille.

– On ruususen unta, että tällä panostuksella työttömiä olisi 25 000 vähemmän.

Korhonen muistuttaa, että samassa yhteydessä esitellyt sosiaaliturvan parannukset astuvat voimaan vasta vuonna 2011.

– Elvytyspaketti onkin epäsosiaalinen. Yritykset saavat rahaa ja tuloveroale jatkuu, mutta pienimpiin etuuksiin saadaan korotuksia joskus hamassa tulevaisuudessa, jos saadaan.

Vasemmistoliitto vaati joulukuussa kahden miljardin elvytystoimia.

– Hallitus läheni tavoitettamme, kiitos siitä. Mutta toimet ovat riittämättömiä ja epäkonkreettisia.

Harjuniemi:
Hyvä aloitus

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää hallituksen lisätalousarviota hyvänä alkuna elvytystiellä.

– Tästä on hyvä jatkaa seuraavissa lisäbudjeteissa, joita deflaatioon ajautuva talous vaatii.

Harjuniemi pitää myönteisenä väylärakentamisen aikaistamista.

– Vaikka budjettivaikutus tälle vuodelle ei ole suuri, lievenee työttömyyden nousu hiukan ensi vuonna. Väylänpitoon lisättiin myös rahaa, mikä työllisyysvaikutusten lisäksi helpottaa hieman väylästön korjausvelan maksamista.

– Kiitoksen ansaitsee 125 miljoonan satsaus korjausavustukseen. Sillä on jonkin verran työllisyysvaikutusta jo tänä vuonna. Ongelmaksi jää kuitenkin itse rahoitus. Pankit ovat nihkeitä myöntämään lainoja taloyhtiöiden korjaushankkeisiin.

Harjuniemi toivookin, että hallitus ottaisi keinovalikoimaan aravalainoituksen. (KU)