KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tuttu kriisi – Kuinka huolissaan Italian tilanteesta pitäisi olla? – Toimittaja, tutkija ja poliitikko vastaavat

Pääministeri Mario Draghi puhui Italian senaatissa 20. heinäkuuta.

Pääministeri Mario Draghi puhui Italian senaatissa 20. heinäkuuta. Kuva: Lehtikuva/Andreas Solaro

Koonnut Jussi Virkkunen
28.8.2022 7.15

3 faktaa Italiasta

1. Italian talous oli alkuvuonna 40-prosenttisesti riippuvainen venäläisestä kaasusta.

2. Heinäkuussa luku oli laskenut 25 prosenttiin.

3. 27 prosenttia italialaisista pitää Ukrainaa, EU:ta tai Yhdysvaltoja suurimpina syyllisinä sotaan.

Italiasta ei vähään aikaan ollut paljon kuulunut. Moni piti sitä hyvänä merkkinä, sillä yleensä politiikan uutiset Italiasta tarkoittavat jonkinlaista kriisiä. Se toki johtuu myös tiedotusvälineiden tavasta kertoa asiasta.

Heinäkuussa sitten rävähti, kun pääministeri Mario Draghin johtama hallitus kaatui. Draghi päätyi eroamaan, koska ei saanut tarpeeksi tukea eri puolilta. Seurauksena oli kriisi – mitäpä muutakaan.

EU:ssa jännitetään, miten tulevissa vaaleissa käy. Suosituin puolue on äärioikeistolainen Italian veljet, joten moni pelkää Italian alkavan tehdä pesäeroa esimerkiksi Venäjä-politiikassa. Vielä siitä ei tosin ole merkkejä. Samoin perinteisesti pelätään, miten Italian taloudelle käy.

On kuitenkin hyvä huomata, että teknokraattinen Draghi nousi ilman vaaleja pääministeriksi. Kuten EU-tutkija Laura Nordström huomauttaa, on tervettä, että pääministeri valitaan vaaleilla. Edellinen vaaleilla valittu pääministeri oli Silvio Berlusconi, joka oli virassa vuosina 2008–11.

Kuva: Antti Yrjönen

Merja Kyllönen, kansanedustaja

Italiasta pitää olla huolissaan. Vuosien löysä rahapolitiikka ja nollakorot ovat tulleet tiensä päähän. Nyt korot ja sen kautta myös lainanhoitokulut ovat nousussa, mikä iskee erityisesti kovimmin velkaantuneisiin maihin. Ja etenkin EU:n kolmanneksi suurimpaan talouteen Italiaan.

Maltillinen koronnousu olisi ollut kestettävissä. Italian kymmenen vuoden valtionlainan korko on ollut reippaassa nousussa alkukesän ajan. Valtionlainan koronnousu kertoo, että markkinoilla on huolta Italian kyvystä selviytyä veloistaan. Korko on enää vain muutaman prosenttiyksikön päässä kriittisenä pidetystä kuuden prosentin rajasta.

Riskiskenaariona voi hyvin nostaa esille uuden eurokriisin, jossa muut euromaat joutuvat tavalla tai toisella pelastamaan velkataakan alle luhistuvan Italian. Euroopan energiahaasteet eivät myöskään pienennä tämän skenaarion mahdollisuutta, päinvastoin.

Nykyiset talousinstrumentit eivät auta Italian kanssa, ja paine on tällä hetkellä Euroopan keskuspankin harteilla. Kun Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi on ollut Italian pääministeri, jonkinasteinen poliittinen uskottavuus markkinoiden näkökulmasta on säilynyt, mutta mitä tapahtuukaan sitten, kun syyskuussa on uudet parlamenttivaalit.

Janne Toivonen, toimittaja

Hyvin huolissaan.

EU:n näkökulmasta Mario Draghin pääministeriaika oli parasta, mitä Italialle saattoi tapahtua: hajutonta, ennakoitavaa, yhteistyöhaluista.

Suosittu senioripoliitikko piti sekahallituksensa koossa runsaan vuoden, ennen kuin hajanainen porukka löi itseltään ilmat pihalle.

Nyt italialaiset pakotetaan pika-analyysiin siitä, miksi näin tapahtui, kenen on syy ja ketä äänestää seuraavaksi. Edessä ovat kiireiset turbovaalit, ja tulos voi olla melkein mitä tahansa.

Jos vaalivoiton ottaa Giorgia Melonin johtama Italian veljet, Italia siirtyy lähemmäs äärioikeistolaista hallitusta kuin kertaakaan Benito Mussolinin jälkeen. Draghin apupojaksi suostunut Matteo Salvini ja hänen Lega-puolueensa ovat kakkossuosikkina vain niukasti lähempänä poliittista keskustaa.

On mahdollista, että 60 miljoonan asukkaan keskeinen EU-maa heittää hyvästit yhteistyölle ja alkaa harata vastaan kaikessa, minkä näkee ”kansallisesti tärkeäksi”. Siinä tapauksessa Venäjän presidentti Vladimir Putin kehrää, kiittää ja ojentaa auliisti verisiä rupliaan tueksi.

Yksi ajatus helpottaa.

Italian politiikka on luovimisen taidetta. Uusi kriisi on jo kulman takana. Se heilauttaa taas asetelman uusiksi nopeammin kuin kukaan arvaakaan.

Laura Nordström, tutkija

Syyskuun 25. päivän pikavaalit voittanee oikeistoblokki: hallituksen muodostavat Italian veljet yhdessä Legan ja Forza Italian kanssa, mikä muuttaa selvästi politiikkaa oikealle. Huoli on, hajottaako Italia EU:n yhtenäisyyttä suhteessa Ukrainan sotaan ja Venäjän talouspakotteisiin.

Kun väistyvä pääministeri Mario Draghi oli keskiössä EU:n Venäjä-politiikassa, ovat Legan Salvini ja Forza Italian Silvio Berlusconi Venäjä-mielisiä. Heidän kannatuksensa on kuitenkin laskenut, ja luultava pääministeri Giorgia Meloni Italian veljistä vastustaa Venäjää. On tervettä demokratialle, jos Italian pääministeri valitaan vihdoin vaaleilla.

Vaalien uhreja ovat muun muassa EU:n integraation syventäminen. Huolet kohdistuvat talouteen, Italian valtavaan velkaan. Eurokriisin pelättiin leviävän Italiaan, jota pidetään liian suurena pelastettavaksi.

Eurotaloudessa on kyse luottamuksesta. Kun talouseliitti pitää Draghia eurokriisin taltuttajana, uuden hallituksen pelätään muuttavan elinkustannusten noustessa talouspolitiikkaa epävakaammaksi.

Toisaalta Italian korkeaan velkaan on totuttu ja taloutta ohjaavat hallituksesta riippumattomat asiat. Ilman Euroopan keskuspankin tukea velkakustannukset voivat kriisiytyä. Kokonsa vuoksi Italiaa ei päästetä kaatumaan.

Huolta kantaisin hallituksen maahanmuuttolinjasta.

3 faktaa Italiasta

1. Italian talous oli alkuvuonna 40-prosenttisesti riippuvainen venäläisestä kaasusta.

2. Heinäkuussa luku oli laskenut 25 prosenttiin.

3. 27 prosenttia italialaisista pitää Ukrainaa, EU:ta tai Yhdysvaltoja suurimpina syyllisinä sotaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään