KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tuttu kriisi – Kuinka huolissaan Italian tilanteesta pitäisi olla? – Toimittaja, tutkija ja poliitikko vastaavat

Pääministeri Mario Draghi puhui Italian senaatissa 20. heinäkuuta.

Pääministeri Mario Draghi puhui Italian senaatissa 20. heinäkuuta. Kuva: Lehtikuva/Andreas Solaro

Koonnut Jussi Virkkunen
28.8.2022 7.15

3 faktaa Italiasta

1. Italian talous oli alkuvuonna 40-prosenttisesti riippuvainen venäläisestä kaasusta.

2. Heinäkuussa luku oli laskenut 25 prosenttiin.

3. 27 prosenttia italialaisista pitää Ukrainaa, EU:ta tai Yhdysvaltoja suurimpina syyllisinä sotaan.

Italiasta ei vähään aikaan ollut paljon kuulunut. Moni piti sitä hyvänä merkkinä, sillä yleensä politiikan uutiset Italiasta tarkoittavat jonkinlaista kriisiä. Se toki johtuu myös tiedotusvälineiden tavasta kertoa asiasta.

Heinäkuussa sitten rävähti, kun pääministeri Mario Draghin johtama hallitus kaatui. Draghi päätyi eroamaan, koska ei saanut tarpeeksi tukea eri puolilta. Seurauksena oli kriisi – mitäpä muutakaan.

EU:ssa jännitetään, miten tulevissa vaaleissa käy. Suosituin puolue on äärioikeistolainen Italian veljet, joten moni pelkää Italian alkavan tehdä pesäeroa esimerkiksi Venäjä-politiikassa. Vielä siitä ei tosin ole merkkejä. Samoin perinteisesti pelätään, miten Italian taloudelle käy.

On kuitenkin hyvä huomata, että teknokraattinen Draghi nousi ilman vaaleja pääministeriksi. Kuten EU-tutkija Laura Nordström huomauttaa, on tervettä, että pääministeri valitaan vaaleilla. Edellinen vaaleilla valittu pääministeri oli Silvio Berlusconi, joka oli virassa vuosina 2008–11.

Kuva: Antti Yrjönen

Merja Kyllönen, kansanedustaja

Italiasta pitää olla huolissaan. Vuosien löysä rahapolitiikka ja nollakorot ovat tulleet tiensä päähän. Nyt korot ja sen kautta myös lainanhoitokulut ovat nousussa, mikä iskee erityisesti kovimmin velkaantuneisiin maihin. Ja etenkin EU:n kolmanneksi suurimpaan talouteen Italiaan.

Maltillinen koronnousu olisi ollut kestettävissä. Italian kymmenen vuoden valtionlainan korko on ollut reippaassa nousussa alkukesän ajan. Valtionlainan koronnousu kertoo, että markkinoilla on huolta Italian kyvystä selviytyä veloistaan. Korko on enää vain muutaman prosenttiyksikön päässä kriittisenä pidetystä kuuden prosentin rajasta.

Riskiskenaariona voi hyvin nostaa esille uuden eurokriisin, jossa muut euromaat joutuvat tavalla tai toisella pelastamaan velkataakan alle luhistuvan Italian. Euroopan energiahaasteet eivät myöskään pienennä tämän skenaarion mahdollisuutta, päinvastoin.

Nykyiset talousinstrumentit eivät auta Italian kanssa, ja paine on tällä hetkellä Euroopan keskuspankin harteilla. Kun Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi on ollut Italian pääministeri, jonkinasteinen poliittinen uskottavuus markkinoiden näkökulmasta on säilynyt, mutta mitä tapahtuukaan sitten, kun syyskuussa on uudet parlamenttivaalit.

Janne Toivonen, toimittaja

Hyvin huolissaan.

EU:n näkökulmasta Mario Draghin pääministeriaika oli parasta, mitä Italialle saattoi tapahtua: hajutonta, ennakoitavaa, yhteistyöhaluista.

Suosittu senioripoliitikko piti sekahallituksensa koossa runsaan vuoden, ennen kuin hajanainen porukka löi itseltään ilmat pihalle.

Nyt italialaiset pakotetaan pika-analyysiin siitä, miksi näin tapahtui, kenen on syy ja ketä äänestää seuraavaksi. Edessä ovat kiireiset turbovaalit, ja tulos voi olla melkein mitä tahansa.

Jos vaalivoiton ottaa Giorgia Melonin johtama Italian veljet, Italia siirtyy lähemmäs äärioikeistolaista hallitusta kuin kertaakaan Benito Mussolinin jälkeen. Draghin apupojaksi suostunut Matteo Salvini ja hänen Lega-puolueensa ovat kakkossuosikkina vain niukasti lähempänä poliittista keskustaa.

On mahdollista, että 60 miljoonan asukkaan keskeinen EU-maa heittää hyvästit yhteistyölle ja alkaa harata vastaan kaikessa, minkä näkee ”kansallisesti tärkeäksi”. Siinä tapauksessa Venäjän presidentti Vladimir Putin kehrää, kiittää ja ojentaa auliisti verisiä rupliaan tueksi.

Yksi ajatus helpottaa.

Italian politiikka on luovimisen taidetta. Uusi kriisi on jo kulman takana. Se heilauttaa taas asetelman uusiksi nopeammin kuin kukaan arvaakaan.

Laura Nordström, tutkija

Syyskuun 25. päivän pikavaalit voittanee oikeistoblokki: hallituksen muodostavat Italian veljet yhdessä Legan ja Forza Italian kanssa, mikä muuttaa selvästi politiikkaa oikealle. Huoli on, hajottaako Italia EU:n yhtenäisyyttä suhteessa Ukrainan sotaan ja Venäjän talouspakotteisiin.

Kun väistyvä pääministeri Mario Draghi oli keskiössä EU:n Venäjä-politiikassa, ovat Legan Salvini ja Forza Italian Silvio Berlusconi Venäjä-mielisiä. Heidän kannatuksensa on kuitenkin laskenut, ja luultava pääministeri Giorgia Meloni Italian veljistä vastustaa Venäjää. On tervettä demokratialle, jos Italian pääministeri valitaan vihdoin vaaleilla.

Vaalien uhreja ovat muun muassa EU:n integraation syventäminen. Huolet kohdistuvat talouteen, Italian valtavaan velkaan. Eurokriisin pelättiin leviävän Italiaan, jota pidetään liian suurena pelastettavaksi.

Eurotaloudessa on kyse luottamuksesta. Kun talouseliitti pitää Draghia eurokriisin taltuttajana, uuden hallituksen pelätään muuttavan elinkustannusten noustessa talouspolitiikkaa epävakaammaksi.

Toisaalta Italian korkeaan velkaan on totuttu ja taloutta ohjaavat hallituksesta riippumattomat asiat. Ilman Euroopan keskuspankin tukea velkakustannukset voivat kriisiytyä. Kokonsa vuoksi Italiaa ei päästetä kaatumaan.

Huolta kantaisin hallituksen maahanmuuttolinjasta.

3 faktaa Italiasta

1. Italian talous oli alkuvuonna 40-prosenttisesti riippuvainen venäläisestä kaasusta.

2. Heinäkuussa luku oli laskenut 25 prosenttiin.

3. 27 prosenttia italialaisista pitää Ukrainaa, EU:ta tai Yhdysvaltoja suurimpina syyllisinä sotaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hanna Sarkkinen puhumassa eduskunnan täysistunnossa.

Velkajarru vaikuttaa jopa vuosikymmeniä: ”Parhaimmillaan tarpeeton ja pahimmillaan haitallinen”

Suomessa on yli 3¿800 asunnotonta. Asunnottomuus kääntyi 12 vuoden laskun jälkeen nousuun tämän hallituksen aikana.

Meriluoto Orpolle Asunnottomien yön aattona: Teidän asemassanne en ehkä nukkuisi kovin hyvin

Katja Syvärinen.

Ay-vasemmisto kokoontuu miettimään, miten korjata hallituksen hyökkäyksen jäljet: ”Lähtökohtana on uusi työelämä, parempi turva”

Pääministeri Petteri Orpo jatkoi kyselytunnilla toivo-linjallaan.

Hallitus joutui kyselytunnilla tilille suurtyöttömyydestä, pääministerin mukaan laskennalliset työpaikat ovat jo melkein koossa

Uusimmat

Hanna Sarkkinen puhumassa eduskunnan täysistunnossa.

Velkajarru vaikuttaa jopa vuosikymmeniä: ”Parhaimmillaan tarpeeton ja pahimmillaan haitallinen”

Suomessa on yli 3¿800 asunnotonta. Asunnottomuus kääntyi 12 vuoden laskun jälkeen nousuun tämän hallituksen aikana.

Meriluoto Orpolle Asunnottomien yön aattona: Teidän asemassanne en ehkä nukkuisi kovin hyvin

Katja Syvärinen.

Ay-vasemmisto kokoontuu miettimään, miten korjata hallituksen hyökkäyksen jäljet: ”Lähtökohtana on uusi työelämä, parempi turva”

Pääministeri Petteri Orpo jatkoi kyselytunnilla toivo-linjallaan.

Hallitus joutui kyselytunnilla tilille suurtyöttömyydestä, pääministerin mukaan laskennalliset työpaikat ovat jo melkein koossa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Afrikka uudistaa maailmankartan – Vanhat kartat vääristävät mantereiden koot

 
02

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

 
03

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

 
04

Satu Rämön suosion salaisuus – kriitikko perkasi Hildur-ilmiön

 
05

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Teollisuudessa varovaisia kasvun merkkejä, mutta työllisyys vaatisi aktiivisempaa otetta

16.10.2025

Afrikka uudistaa maailmankartan – Vanhat kartat vääristävät mantereiden koot

16.10.2025

Lohikoski vaatii Rikosuhripäivystyksen, Ihmisoikeusliiton ja Pakolaisneuvonnan työn turvaamista

16.10.2025

Orpon velkahallitus kasvattaa tietoisesti luontovelkaa

16.10.2025

Minja Koskela: Vasemmistoliitto neuvotteli loppuun asti velkajarrusta – viimeinen niitti oli neljän suuren keskenään sopima pohjaesitys

16.10.2025

Vasemmistolla on monta hyvää syytä vastustaa velkajarrua – tässä niistä kahdeksan

16.10.2025

Orpon hallitus loi Suomeen 100000 työpaikan sijasta yli 80000 uutta työtöntä, Minja Koskela vertasi välikysymyskeskustelussa

15.10.2025

Vasemmiston Saramo tiivistää, mistä Euroopan taloudelliset ongelmat johtuvat – ”Syyt löytyvät Luxemburgista, Irlannista ja Alankomaista”

15.10.2025

Monet 1930-luvun kehityskulut tuntuvat toistuvan 2020-luvulla, sanoo lapualaisuuden tutkija

15.10.2025

Velkajarru sementoi oikeistohallituksen kurjistamispolitiikan, sanoo Saramo

15.10.2025

Jakke Laakso muistelee, mutta ei sitä, mitä kaikki odottivat

15.10.2025

Velkajarru on virhe, kommentoi toiseksi suurin palkansaajakeskusjärjestö STTK

14.10.2025

Velkajarrua käytettäisiin taantumassa: ”Aiheuttaa noidankehän, jossa joudutaan leikkaamaan myös kasvun edellytyksiä”

14.10.2025

SDP ja vihreät mukana oikeistohallituksen ideoimassa velkajarrussa

14.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään