Talousennustajat ovat nostaneet tämän vuoden kasvuennusteita prosenttiyksiköllä viime keväästä. ”Viralliset” ennustajat, Suomen Pankki ja etenkin valtiovarainministeriö, ovat kuitenkin muita varovaisempia.
Viime keväänä tälle vuodelle ennustettiin kahden prosentin kasvua. Nyt tärkeimpien ennustelaitosten ja pankkien kasvuarvio on keskimäärin 3,4 prosenttia. Ensi vuoden ennuste on noussut vajaan puoli prosenttiyksikköä kolmeen prosenttiin.
Kasvuarvioita on korotettu lähes kaikilta osin. Yksityisen kulutuksen ja viennin kasvuun on lisätty prosenttiyksikkö. Asuntorakentamisen nopea elpyminen on johtanut siihen, että nyt investointien arvioidaan kasvavan runsaalla prosentilla, kun keväällä niiden arvioitiin laskevan saman verran. Vain arviot julkisen kulutuksen kasvusta ovat pysyneet puolessa prosentissa.
Talousarvioissa synkempi pohja
Valtiovarainministeriö on talousennusteissa etenkin tämän vuoden osalta synkemmillä linjoilla kuin muut ennustajat. Se ennustaa tälle vuodelle vain 2,1 prosentin kansantuotteen kasvua.
Ministeriössä ei uskota niin suureen viennin ja investointien kasvuun kuin muualla. Investointien se arvioi kokonaisuudessaan tänä vuonna laskevan, vaikka asuntorakentaminen onkin vironnut.
Ensi vuotta koskevissa ennusteissa ei valtion ja muiden ennustajien näkemyksissä ole enää niin suurta eroa. Tosin rahaministeriön arvio työttömyydestä on hieman korkeampi kuin muilla keskimäärin.
Valtiovarainministeriön arvioilla on merkitystä, sillä ne toimivat sekä valtion että kuntien talousarvioiden pohjana.
Tukea tarinalle rakenneongelmista
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto arvioi melko isojen ennuste-erojen johtuvan siitä, että rahaministeriössä ja myös Suomen Pankissa on selvästi synkempi käsitys tämän vuoden lopun kehityksestä.
– Siinä tuijotetaan kuitenkin ehkä liikaa vain teollisuustuotantoon ja tullin vientitilastoihin ja jätetään palvelualojen kehitys liian vähälle huomiolle.
– Esimerkiksi liike-elämän palvelut on iso toimiala, joka lähti kasvuun vasta pari kuukautta myöhemmin kuin teollisuus. Samoin kauppa on vahvassa kasvussa.
Lehto muistuttaa myös siitä, että palveluvientiä kirjautui vuoden alkupuoliskolle tilastoihin vasta vähän, joten siitä voi tulla kasvun lisää vuoden lopulle.
Muita synkemmästä ennusteesta seuraa se johtopäätös, että julkisen talouden vaje on suurempi kuin muiden arvioissa. Se perustelee Lehdon mukaan ministeriön selitystä, että meillä on rakenteellinen vaje, joka täytyy korjata.
– Optimistisempi kuva tukee sellaista politiikkaa, jossa työllisyyssyistä ei kannata lähteä säästötoimenpiteisiin..
Hitaan kasvun ennusteesta voisi tehdä myös sen johtopäätöksen, että elvytystä on jatkettava. Mutta se ei sovi rakenneongelma-tarinaan.
lehti 