Vain kymmenesosa eli noin seitsemän miljardia euroa valtion, kuntien, Kelan ja työeläkelaitosten viime vuonna keräämästä 73 miljardin euron vero- ja maksupotista kerättiin tulojen mukaan nousevan progressiivisen veron kautta. Ainoa tällainen vero on valtion kansalaisilta keräämä tulovero.
Valtaosa veroista ja veroluonteisista maksuista oli tasaveroja eli niitä perittiin saman prosentin tai saman euromäärän mukaan kaikilta, joita vero rasitti.
Progressio puree pieniin tuloihin
Kunnat perivät tuloveroa saman prosentin mukaan kaikilta kunnassa asuvilta. Erilaisten vähennysten vuoksi vero on etenkin pienituloisimpien kohdalla progressiivinen eikä suurituloisinkaan maksa täyden kunnallisveroprosentin mukaista veroa. Kaikkein suurituloisimmat maksavat tuloistaan kunnallisveroa hyvin vähän, sillä pääomatuloista sitä ei peritä.
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on tänä vuonna 19 prosenttia. Sen mukaan laskettuna tuhat euroa kuussa tienaava maksaa kunnallisveroa noin kuusi prosenttia. Kun tulo kaksinkertaistuu, todellinen kunnallisveroprosentti nousee lähelle 15 prosenttia. Tuhat euroa lisää tuloja kuukaudessa nostaa todellisen kunnallisveroprosentin vain hieman yli 16 prosenttiin.
Kunnallisveron progressiivisuus on pienituloisten kohdalla sitä voimakkaampaa, mitä korkeampi veroprosentti kunnassa on. Kunnan veroprosentti taas on yleensä sitä korkeampi, mitä pienituloisempaa väkeä kunnassa asuu.
Tasaverot ovat edelleen nousussa
Yksittäisiltä kansalaisilta suoraan perityistä veroista valtion progressiivisen tuloveron osuus oli vielä 1990-luvun alkaessa noin 40 prosenttia. Viime vuonna osuus putosi 25 prosenttiin.
Kunnallisveron osuus on ollut melko tasaisesti puolet mutta nousi viime vuonna 55 prosenttiin.
Valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajelaskelmissaan keskimääräisessä kunnallisveroprosentissa olevan kolmen prosenttiyksikön nousupaineen tällä vuosikymmenellä. Seuraavalla vuosikymmenellä tulisi lisää vielä enemmän.
Voimakkain muutos on tapahtunut sosiaaliturvamaksuissa, jotka ovat tasaveroja. Niiden osuus on lähes kaksinkertaistunut 20 prosenttiin.
Sosiaaliturvamaksut nousevat myös jatkossa. Työeläkemaksujen 1,6 prosenttiyksikön korotuksista seuraavien kolmen vuoden aikana on jo sovittu. Nyt maksu on runsaat 21 prosenttia. Korotuspainetta on jatkoon arvioitu jäävän vielä viitisen prosenttiyksikköä.
Nyt verotuksen painopistettä halutaan vielä siirtää valtion progressiivisesta tuloverosta kulutuksen verottamiseen.
Kulutusveroissa prosentti on kaikille sama, mutta veron voi välttää olemalla kuluttamatta. Kulutuksen välttämiseen eli säästämiseen on sitä suuremmat mahdollisuudet, mitä suuremmat ovat tulot.
uutiskirje 