Eduskunta pääsee talvitauon jälkeen toimiin tänään, kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) antaa ilmoituksen hallituksensa poliittisista linjauksista.
Eduskunnan keväästä on tulossa ehkä totuttua kiivaampi. Siihen on ainakin kaikki eväät olemassa. Oppositio voi halutessaan haastaa hallituksen tiukastikin. Tilanne on – nyt jos koskaan – otollinen terävälle sananvaihdolle.
Enemmistöparlamentarismissa hallitus pystyy runnomaan kehnotkin esityksensä läpi välittämättä opposition moitteista ja perustelluista vastaesityksistä. Tällainen politiikka ei kuitenkaan ole pitemmän päälle viisasta, sillä huonojen talouspoliittisten ratkaisujen vaikutukset tuntuvat kaukana tulevaisuudessakin..
Viime viikkojen poliittinen keskustelu on kuitenkin osoittanut, että Vanhasen hallitus on tiukasti bunkkeroitunut oman yhden vaihtoehdon politiikkansa taakse. Valtion rahakirstun vartijana kokoomusjohtaja Jyrki Katainen heiluttaa tahtipuikkoa ja määrää tahdin. Vaikka tilanne on totaalisesti taloudessa puolessa vuodessa muuttunut, niin Kataisen johdolla hallitus pitää yhä jääräpäisesti kiinni muun muassa suurituloisia suosivasta veropolitiikastaan.
Hallitukset istuvat Suomessa nykyään yleensä koko vaalikauden. Vanhasen ministeristökin saavuttaa parin kuukauden päästä puolimatkan kiertopaalun. Hallituksen alkutaival oli iloista myötämäkeä, mutta viime vuoden lopulta vastamäki on koko ajan vain jyrkentynyt. Pari vuotta sitten kirjoitettu hallitusohjelma on kuin aktiivipoliitikon muistelmateos. Se ei mene kaupaksi edes alennusmyynnissä.
Hallitus ei kuitenkaan ole halukas tarkistamaan ohjelmaansa, vaikka tuote on vanhentunut. Nostaisiko hallitusohjelman puolivälitarkastelu esiin sellaisia asioita, joita hallituspuolueet eivät halua kohdata? Hallitusohjelmasta ei saakaan toimivaa korjailemalla vaan se olisi tehtävä kokonaan uusiksi, jotta se toimisi nykyhetkessä.
Hallituksella ei esimerkiksi ole toimenpideohjelmaa, jolla se varautuisi syvenevään talouskriisiin ja kasvavaan työttömyyteen. Sosiaaliturvan uudistuslinjaukset puuttuvat myös. Niitä tarvitaan ennen muuta siksi, etteivät köyhyys ja syrjäytyminen ryöstäydy käsistä. Tämän päivän ongelmat eivät katoa silmät niiltä ummistamalla – tai lupaamalla hyvää vasta seuraavien vaalien alle.
Kalliiksi tulee
Ydinvoimalan rakentaminen aikataulussa ja alkuperäisellä budjetilla näyttää olevan niin sanottu mahdoton tehtävä. Uuden ydinvoimalan rakennustyöt Olkiluodossa ovat kaksi ja puoli vuotta myöhässä. Suuria suomalaisia sähkön käyttäjiä edustavan Elfin arvion mukaan atomivoimalan viivästyminen maksaa pohjoismaisille sähkön käyttäjille yhtä paljon kuin koko ydinvoimalaitosinvestointi eli noin kolme miljardia euroa.
Tämä ei hätkähdytä sähköntuottajia vaan päinvastoin. Ne ovat aloittaneet kilpajuoksun kuudennesta ydinvoimalasta. Sähkön käyttö on kääntynyt samaan aikaan laskuun, mikä nostanee sähkön hintaa kuten kaikki muutkin muutokset, aiheutuivatpa ne sitten mistä tahansa. Niin Fortum, TVO kuin Fennovoimakin haluavat uuden ydinmyllyn, jotta ne voivat ryhtyä kauppaamaan ydinsähköä myös maan rajojen ulkopuolelle.
lehti 