Kööpenhaminan ilmastokokous oli pettymys, sillä sopimus päästövähennyksistä jäi syntymättä. Karvasta kalkkia lieventää se, että toimet päästöjen vähentämiseksi ovat alkaneet kaikesta huolimatta.
Teollisuusmaat ovat aloittaneet lupaamansa teknologiasatsaukset kehitysmaihin, jotta niihin saadaan vähäpäästöistä teknologiaa saastuttavan sijaan. Hollanti pitää yllä vapaaehtoista listaa eri hankkeista.
Samaan aikaan runsastuvat myös ne maat, jotka haluavat rajoittaa ilmastopäästöjä. Lokakuun alussa 140 maata oli sitoutunut päästöjen vähentämiseen.
Vastikään EU:n komissio kertoi, että valtaosa EU-maista vähentää päästöjä enemmän kuin Kioton sopimus edellyttää. Kioton sopimus kattaa arviolta viidenneksen globaaleista päästöistä.
”Löysä hetki” venyy
Ympäristöministeriön neuvottelijat ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) kertoivat keskiviikkona ilmastoneuvottelujen ongelmista.
Lehtomäki ei peitellyt pettymystään neuvottelujen hitauteen. Hänen mukaansa Kööpenhaminan odotusten jälkeen neuvotteluihin tuli löysä hetki, josta ei ole päästy irti.
Hän kiteytti eurooppalaisten turhautumisen muistuttamalla, että velkaantuneiden teollisuusmaiden on vaikea hyväksyä sitä, että kehitysmaiden joukkoon luetaan yhä muiden muassa Kiina, Intia ja Etelä-Korea.
– Vanha jako ei toimi. Teollistunut Kiina ja köyhä Mosambik ovat samassa kastissa. Sitä on vaikea hyväksyä.
Suomen oma huoli liittyy siihen, kuinka metsävarantojen lasketaan keventävän päästövelvoitteita. Pahimmissa laskelmissa metsistä olisi tullut Suomelle rasite. Nyt neuvotellaan, miten kaikille saadaan yhtäläiset mittarit.
Kahden suuren mittelö
Lokakuussa Kiinassa pidetyissä neuvotteluissa ei juuri edistytty. Kiina vaatii Yhdysvalloilta pitäviä lupauksia päästövähennyksiksi. Muussa tapauksessa myöskään Kiina, Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka eivät tee mitään.
Kiina antaa teollisuutensa kasvaa, mutta se on luvannut, että samalla maa siirtyy vähäpäästöisempään teknologiaan, sovun syntyessä varsin tiukassa aikataulussa.
Yhdysvallat vetoaa siihen, ettei sillä ole pitävään sopimukseen vaadittavaa lainsäädäntöä. Tosin päästöjen vähentäminen sinällään on senkin intressissä.
Kehitysmaissa kapinaryhmä
Kehitysmaat epäilevät yhä, että teollisuusmaiden teknologiapanostus voi heikentää muuta kehitysapua.
Uutena ongelmana on, että Bolivia, Venezuela, Kuuba ja Nicaragua vaativat tukisumman kaksinkertaistamista.
Kolmen vuoden aikana kehitysmaille on luvattu kymmenen miljardia teknologiahankkeisiin. Kymmenen vuoden aikana summa olisi kaikkiaan sata miljardia. Teollisuusmaat vaativat mittareita ja seurantaa, että rahat käytetään nimenomaan ympäristöystävälliseen teknologiaan eikä se katoa byrokratiaan ja lahjontaan.
Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia toivoo, että Euroopan Unioni voisi toimia kiistassa välittäjänä.
– Pitää miettiä, miten takalukko avataan. Jos kehitysmaiden rahoituksessa ja sitovissa sopimuksissa ei edetä, varsinkin Afrikan kehitysmaat häviävät.
Seuraavan kerran neuvottelut jatkuvat marras-joulukuussa Meksikon Cancúnissa. Euroopan unionin ympäristöministerit tapaavat jo torstaina Luxemburgissa ja pohtivat valmistautumista Cancúnin neuvotteluihin.
lehti 