Vasemmistoliitto haluaa avata keskusteluyhteyden venäläisten poliitikkojen kanssa muun muassa Venäjän poliittisesta tilanteesta, Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä suhteista sekä maiden välisistä uusista yhteistyömahdollisuuksista.
Moskovassa tiistaina vieraillut Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki tapasi muun muassa duuman varapuhemies Ivan Melnikovin sekä duuman ulkoasiainvaliokunnan ensimmäisen varapuheenjohtaja Leonid Slutskin.
Arhinmäki katsoo, että myös kevään vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on laadittava erityinen Venäjä-ohjelma. Siinä koottaisiin yhteen Suomen Venäjä-politiikan suuntaviivat sekä valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan tekemä Venäjä-yhteistyö.
– Matti Vanhasen hallituksen Venäjä-ohjelmaan liitettiin suuria odotuksia. Ne eivät kuitenkaan ole toteutuneet. Hallituksen passiivisuudesta Venäjä-asioissa kertoo sekin, että pääministerin johtama Venäjä-foorumi on kokoontunut vain kerran.
– Suomen ja Venäjän suhteet ovat onneksi silti lujalla pohjalla. Erityinen panos tässä on ollut tasavallan presidentti Tarja Halosella, joka on onnistunut luomaan hyvän keskusteluyhteyden sekä Venäjän presidenttiin että pääministeriin.
– Valitettavasti suhteita ovat haitanneet kokoomuksen ministereiden lausunnot, joissa maiden välistä luottamuspääomaa on tuhlattu sen todisteluun, että kokoomuksessa uskalletaan arvostella suurtakin naapuria – tarvittaessa vaikka väärillä tiedoilla.
Sillanrakentajan rooliin
Arhinmäen mielestä Suomen ja Venäjän välistä luottamuspääomaa pitäisi käyttää ennen muuta kouriintuntuvien, kahdenvälisten ongelmien ratkaisemiseen.
Konkreettisina asioina hän mainitsee puutullit, suomalaisten elintarvikkeiden vientiin liittyvät ongelmat sekä suomalaisyritysten kokemat byrokraattiset esteet liittyen viisumien ja työlupien saantiin sekä rekisteröitymiseen.
– Pienten ja keskisuurten yritysten rajat ylittävää yhteistyötä voitaisiin helpottaa myöntämällä niiden edustajille viisumivapaus lyhytaikaisille vierailuilla kumpaankin maahan.
Arhinmäen mukaan Suomen pitäisi edistää myös EU:n tasolla Venäjän ja unionimaiden välistä viisumivapautta.
– Tällaisten konkreettisten hankkeiden kautta Suomi voisi omaksua sillanrakentajan roolin EU:n ja Venäjän välillä.
lehti 